Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Vieraskynä: Kelan mukaan vakava masennus ei ole vakava sairaus

| 2 Comments

Ystäväni Rosa Warski kirjoitti jälleen ansiokkaan vieraskynä-postauksen, kiitos! Tämä ei siis ole blogin ylläpitäjän teksti, vaan kaikki seuraava on Rosan käsialaa.

Oma tilanteeni

Olen kamppaillut masennuksen kanssa nyt lähes vuosikymmenen.

Pelkästään ongelman ymmärtämiseen meni yli vuosi, jonka jälkeen olen pyörinyt psykiatrisesta palvelusta toiseen. Kela myönsi sairauspäivärahan ja käski sen loputtua työkkäriin. Hain määräaikaista sairaseläkettä, jonka Kela eväsi. Valitin Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeuteen, jossa valitus on nyt vireillä. Viimeaikoina työkyvyn selvityksessä masennus tarkennettiin vaikea-asteiseksi.

Koko tänä aikana en ole saanut työkyvyttömyyseläkettä, määräaikaisena kuntoutustukena saati toistaiseksi.

Kelan kirje ja masennus pähkinänkuoressa

Psykiatrini toimitti Kelaan kirjeen, jossa näkyi vaikean masennuksen diagnoosi. Hän anoi minulle pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Muutama päivä sitten Kela vastasi. Vaikka Kela ja Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU ovat lähettäneet hyvin samanlaisia aiemminkin, sisältö oli silti järkytys:

Olemme ottaneet lisäselvitykset huomioon lausunnossamme, jonka olemme lähettäneet Vakuutusoikeuden käsiteltäväksi.

Uusissa selvityksissä muutoksenhakijalla kuvataan mielialaoireita. Uusista selvityksistä ei tule esille sellaista vakavaa sairautta, jonka voisi katsoa aiheuttavan muutoksenhakijalle kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyden.

Suomalaisen lääketieteen ”masennus” on Duodecimin mukaan sama kuin diagnoosikäsikirja DSM-IV:n ”vakava masennus”.

Masennus ilmenee henkilöillä eri tavoin. Yhteistä on toimintakyvyn raju lasku, joka vahvistuu masennuksen syventyessä, mutta voi myös vaihdella päivittäin. Kun parempina aikoina voi saada tiskit koneeseen ja vaatteet pyykkiin, huonompina toiminta on mahdotonta. Tekstiä tai liikkuvaa kuvaa voi tuijottaa tuntikausia, ilman että sisäistää tai muistaa siitä mitään. Ruokakauppaan ei pääse. Vuorokaudesta voi kulua sängyssä yli 12 tuntia. Lupausten pitäminen on tuurista kiinni, vaikka kyseessä olisi mukava ja helppo yhteisharrastus. Asiat kasautuvat, eikä toimintakyky riitä niiden purkamiseen. Kokoavasti voi sanoa, että työaikojen noudattaminen on mahdotonta eikä työtehtäviin pysty.

Tämä on Kelan kirjeessä pelkistetty yhteen sanaan: ”mielialaoireita”. Vakavaa masennusta ei pidetä vakavana sairautena, vaikka lääketieteellisesti raskaampi on ainoastaan osastohoitoa vaativa psykoottinen masennus, jolloin henkilö ei ymmärrä todellisuutta ympärillään. Lienee selvää, etteivät kaikki masennuseläkeläiset ole osastohoidossa. Kirsikkana kakun päällä Kela ei edes omassa, 4.10.2021 päivätyssä Työkyvyttömyysohjeessaan vaadi täyttä työkyvyttömyyttä eläkkeen myöntämisen perusteena.

Työkyvyttömyyden sivuuttaminen on vakiintunut käytäntö

Miten yleinen tilanteeni on? Kaivellaanpa hieman.

Kirkko ja Kaupunki kirjoitti 2.2.2018 ison ihmisryhmän ”pudonneen monttuun”: lääkärien mukaan he ovat työkyvyttömiä, mutta eläkeyhtiöt ovat eri mieltä. Artikkelissa neurologian ylilääkäri Olli Tenovuo kertoo kohtaavansa päivittäin potilaita, jotka ovat työkyvyttömiä, mutta joita ei päästetä eläkkeelle. Valituksilla Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja Vakuutusoikeuteen ei ole yleensä vaikutusta; ne käsitellään tiimeissä, jossa lääketieteen ammattilaisena on vain yksi vakuutuslääkäri. Muutos on selvä kymmenen vuoden takaiseen, jolloin tällaisia potilaita oli vain silloin tällöin. Kansan Uutiset komppaa 11.2.2019 Tenovuon kantaa. Työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään huimat ~90 %.

Eläketurvakeskuksen 31.3.2021 päivitetyn artikkelin mukaan vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkettä sai 259 000 henkilöä, vs. 192 000 henkilöä vuonna 2020 lopussa. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä onkin siis vähentynyt selvästi.

Käypä Hoito 11.3.2021 suosituksen mukaan masennus on yksi eniten toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavista sairauksista. Se on työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Masennusperusteisten sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi laskuun 2010-luvulla. Yle kirjoitti 22.4.2021 masennuksen olevan yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Määrä on siis mittava valtavasta hylkymäärästä huolimatta. Pinnan alla kytee suurempi ongelma.

Lääkärilehdessä 12.11.2010 esiteltiin kuntoutuslääkäri Raija Kerättären tutkimusta, jossa kolme työkkäriä ohjasi hänelle 225 pitkäaikaistyötöntä. Tutkittaessa heistä 65 % sairasti toimintakykyä heikentävää mielenterveyden häiriötä. Pitkää sairauspäivärahajaksoa tai työkyvyttömyyseläkettä suositeltiin 34 prosentille tutkituista. Yle kirjoitti asiasta samana päivänä: pitkäaikaistyöttömistä terveitä oli vain 4 %. Toisin sanoen 96 % oli sairaita. Yksikään heistä ei ollut saanut asianmukaista hoitoa. Sama 34 % luku tosiasialliselle työkyvyttömyydelle toistui Turun Sanomien 12.1.2016 artikkelissa, joka käsitteli Kerättären tuoretta väitöstutkimusta.

Miten tämä suhteutuu nykyhetkeen?

Työ- ja elinkeinoministeriön 24.8.2021 artikkelin mukaan heinäkuun 2021 lopussa työkkäreissä ja kuntakokeiluissa oli 322 600 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä heistä oli 113 900, mihin ei ole laskettu erilaisissa ”palveluissa” olevia. Vastaavasti TEM:n mukaan 2010 maaliskuussa oli 51 004 pitkäaikaistyötöntä ja vaikeasti työllistyviä 139 671, joihin kuuluu palveluissa pyörivät. Jos oletetaan suhde samaksi, eli noin 2,74x, on Suomessa 2021 vaikeasti työllistyviä peräti 311 907. Jos yltiöpositiivisesti oletetaan, että muilla työttömillä ei ole ongelmia, saadaan:

Sairaita työttömiä: 299 430.

Mielenterveyden häiriöistä kärsiviä työttömiä: 202 740

Työkyvyttömiä työttömiä: 106 048

Laki ja ihmisoikeudet

Suomen lainsäädäntö ja useat voimassaolevat ihmisoikeussopimukset ovat vahvassa ristiriidassa työkyvyttömien kohtelun kanssa. Lista ei ole tyhjentävä, mutta siitä voi ainakin saada suuntaa mihin viranomaiset ovat velvoitettuja.

Suomen perustuslain 19 § takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella. 22 § vaatii, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Kansaneläkelain 12 § määrittää työkyvyttömäksi henkilön, joka on sairauden takia kykenemätön tavalliseen tai siihen verrattavaan työhönsä, joka on hänelle sopiva ja joka turvaa kohtuullisen toimeentulon.

Hallintolain 1 § vaatii toteuttamaan ja edistämään hyvää, laadukasta hallintoa. 6 § velvoittaa viranomaiset asioivien tasapuoliseen ja puolueettomaan kohteluun, sekä turvaa oikeusjärjestyksen perusteella oikeutetut odotukset. 45 § vaatii perustelemaan päätökset.

Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 1 § vaatii ihmisarvon kunnioittamista ja suojelua. 34 § tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin sairauden varalta. Köyhille turvataan ihmisarvoinen elämä. 41 § takaa oikeuden hyvään, puolueettomaan ja oikeudenmukaiseen hallintoon sekä vaatii hallintoelimiä perustelemaan päätöksensä. 53 § ja 54 § painottavat, ettei artikloja saa tulkita ihmisoikeuksia rajoittavasti, eikä tehdä tyhjäksi.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 § kieltää kategorisesti epäinhimillisen ja halventavan kohtelun.

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja vaatii jäsenmaita pyrkimään oikeudenmukaisiin työehtoihin ja köyhien sosiaaliavustukseen sekä lääkinnälliseen apuun. 12 § sitouttaa pitämään sosiaaliturvajärjestelmän tyydyttävällä tasolla ja nostamaan sitä. 13 § sitouttaa tarjoamaan sairauteen sopivan hoidon, ilman sosiaalisten oikeuksien rajoittamista. 30 § sitouttaa toimenpiteisiin, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti syrjäytyneiden ja köyhien oikeutta erityisesti työhön, asuntoon, koulutukseen, kulttuuriin sekä sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun.

YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen lisäpöytäkirja määrittää 1 §:ssa vammaisiksi kaikki, joiden pitkäaikainen ruumillinen tai henkinen vamma voi estää täysimääräisen, tehokkaan ja yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan. Sopimuksessa puhutaan runsaasti synnynnäisen arvon kunnioittamisesta. 15 § kieltää julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun. 26 § vaatii toteuttamaan vapaaehtoisia, laaja-alaisia kuntoutuspalveluita, joiden pohjalla on monialainen, yksilöllinen arvio. 28 § sitouttaa tarjoamaan riittävän elintason, mkl. ravinnon, vaatetuksen, asumisen, elinolojen jatkuvan parantamisen ja oikeuden sosiaaliturvaan ilman syrjintää.

YK:n Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus määrittää 1 §:ssa kidutukseksi mm. kovan henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen henkilön pakottamiseksi tai minkälaisen tahansa syrjinnän vuoksi. Virkamiehet mainitaan erityisesti ja myös hiljainen hyväksyntä on kidutusta. 2 § vaatii laajoja toimia kidutusta vastaan, kieltää kidutuksen kaikissa poikkeusoloissa sekä esimiehen käskiessä.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 5 § kieltää julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun. 22 § takaa oikeuden sosiaaliturvaan ja yksilöllisen olemuksen vapaalle kehittymiselle välttämättömät taloudelliset oikeudet. 23 § takaa oikeudenmukaiset ja tyydyttävät työehdot ja ihmisarvon mukaisen palkan työstä. 24 § takaa oikeuden lepoon. 25 § takaa terveyteen ja hyvinvointiin riittävän elintason sekä turvan työttömyyden ja sairauden aikana.

YK:n Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 5 § kieltää rajoittamasta ja tekemästä tyhjäksi sopimuksessa sovittuja oikeuksia. 9 § sitouttaa tunnustamaan jokaisen oikeuden sosiaaliturvaan, mkl. sosiaalivakuutukseen. 7 § takaa oikeudenmukaiset työolot, joihin kuuluu kohtuullinen palkka ja toimeentulo, terveelliset työolot sekä lepo. 11 § sitouttaa tunnustamaan jokaisen oikeuden tyydyttävään elintasoon ja elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. 12 § vaatii tunnustamaan jokaisen oikeuden korkeimpaan mahdolliseen ruumiin- ja mielenterveyteen.

Rikkinäisen rikkominen pähkinänkuoressa

Ensin henkilö todetaan lääketieteellisesti työkyvyttömäksi. Kela ei kuitenkaan hyväksy arviota, vaan lyttää sen usein erittäin heppoisin perustein. Työkyvytön valittaa ja joutuu taistelemaan oikeuksistaan vuosien ajan. Tyypillisesti hänet lytätään loppuun asti – työttömien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti Vakuutusoikeudessa on tosiaan 90 %.

Heti alussa siis rikotaan oikeutta hyvään, puolueettomaan, oikeudenmukaiseen hallintoon ja vaatimusta päätöksen perusteluun.

Tänä aikana Kela vaatii työkyvytöntä kirjautumaan työvoimatoimiston jäseneksi. Mikäli henkilö ei suostu, toimeentulotuen perusosaa eli elämän viimesijaisia edellytyksiä leikataan 20 % ja toistuessa 40 %. Mikäli suostuu, hänet kiristetään leikkauksien uhalla erilaisille kursseille ja kuntouttavaan työtoimintaa. Iltalehden 12.4.2017 artikkelin mukaan näillä leikitään erilaisia leikkejä, joihin on velvollisuus osallistua. Leikkeihin kuuluu mm. ponileikkiä ja pupuleikkiä, joissa kosketellaan muita kurssilaisia. Pyllyä hierotaan muiden kurssilaisten pyllyä vasten. Voidaan myös värittää liiduilla ja liimata makaroneja kehyksiin. Palkkaa tästä ei saa, vaan 9 euron päiväkorvauksen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitois THL vahvistaa artikkelissa kerrotut ongelmat.

Työkyvyttömän synnynnäisen arvon kunnioittaminen on tästä kaukana. Ylen 6.5.2020 artikkelin mukaan työttömien masennus helpotti merkittävästi perustulokokeilun aikana, eikä liene vaikea arvata miksi.

Itsestäänselvästi järjestelmä rikkoo työkyvyttömän oikeutta sosiaaliturvaan sairauden ja työkyvyttömyyden aikana sekä oikeutta lepoon. Vammaislain vaatima palvelujen vapaaehtoisuus ei toteudu. Työkyvytöntä ei ole terveellistä pitää työssä tai sen kaltaisessa toiminnassa, vaan toiminta on syrjintää sairauden perusteella. Kiristäminen halventavaan päivätoimintaan elämän viimesijaisten ehtojen leikkaamisella ei ole sairauden asianmukaista hoitoa, mutta on kyllä kyseenalaista kidutuksen vastaisen sopimuksen kannalta, jossa virkamiehet nostetaan erityisesti tapetille. 9 euron päiväkorvaus ei ole riittävä ja oikeudenmukainen palkka työnkaltaisesta toiminnasta tai lukuisista palkattoman työn muodoista, kuten työharjoittelusta ja -kokeilusta.

Mitä voitetaan?

Mikäli henkilöllä ei ole muita eläkkeitä, takuueläkkeen määrä on 837,59 €/kk. Jos vertaan tätä omaan toimeentulotukeeni, puhutaan muutaman kymmenen euron lisästä. Toimeentulotukeen kuuluu kuitenkin sähkö- ja vesilasku, osa kotivakuutuslaskusta sekä lääkekustannukset. Vuokran määrä asumistuen jälkeen huomioidaan toimeentulotuessa menona.

En saisi itse työkyvyttömyyseläkkeellä yhtään enempää rahaa kuin toimeentulotuella. Joutuisin silti hakemaan joka kuukausi toimeentulotukea.

Järjestelmän pyörittämisestä syntyy reippaasti kuluja: Kelan virkailijoiden palkat, työkkärin virkailijoiden palkat, työkkärin kurssittajien palkkiot, SAMU:n palkat ja Vakuutusoikeuden palkat. Järjestelmässä pyörivän henkilön toimintakyky ei palaa, vaan nöyryyttävä kohtelu syventää suurimpana työkyvyttömyyden perusteena olevaa masennusta. Ongelmien pitkittyessä ja syvetessä syntyy lisää terveydenhuoltokustannuksia. Terveydenhuolto myös kuormittuu turhaan.

Tarkkaa summaa kustannuksille on vaikea sanoa. Vähintään puhutaan sadoista miljoonista; Vuoden 2021 talousarvioesityksessä pelkästään julkisille työvoima- ja yrityspalveluille on varattu 296 686 000 euroa.

Lopuksi

Ei ole liian paljon sanottu, että kyseessä on laajamittainen ihmisoikeusrikos. Uhrien määrä pyörii sadassa tuhannessa ja ylikin. Hinta maksetaan nöyryyttävissä ”palveluissa”, rikotussa mielenterveydessä, epäoikeudenmukaisessa hallinnossa ja menetetyssä elämässä. Laajemmalla sosiaalisella skaalalla normalisoidaan sairaisiin ja työttömiin kohdistuvaa syrjintää sekä palkatonta työtä.

En uskalla enää toivoa, että tilanne muuttuisi. Ehkä tämä kirjoitus silti osaltaan tekee sen näkyväksi.

2 Comments

  1. Olen kuullut että Kela on entisestään kiristänyt käytäntöjään, että mielenterveysongelmilla on yhä vaikeampaa päästä eläkkeelle tai edes saada tukia.
    Itse en pääse millään, en edes saikulle enää. Fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja tiloja on tukku. Mutta Kelan mielestä olen täysin työkykyinen vaikka ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen työkykyvyttömyydessä. Jatkuva stressi kun pakottavat hakemaan uudestaan kaikkea, mistä ennenkin tullut hylkäys. Ja on jo tullutkin hylkyä osasta.

    • Otan osaa.

      Tässä pyörimisessä katoaa usko yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Olo tuntuu esineeltä, jolla ei ole muuta merkitystä kuin olo viranomaisten korruption kohteena.

      En ymmärrä, miksei kukaan puutu tähän. Ei voi olla niin, että ihmisoikeusrikos on yleinen käytäntö. Jos näin annetaan olla, mitä merkitystä lailla ja ihmisoikeussopimuksilla on?

Leave a Reply

Required fields are marked *.