Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Lisää D-vitamiinia ruokaan?

| 0 comments

Skotlannissa ehdotettiin, että ruokaan alettaisiin lisätä (enemmän) D-vitamiinia, ilmeisesti mehuun ja maitoon. Tarkoituksena olisi etenkin ehkäistä MS-tautia, joka Skotlannissa on erityisen yleinen – kuten Suomessakin.

Suomessahan, kuten monissa maissa, D-vitamiinia lisätään jo maitotuotteisiin ja margariiniin. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niillä ole mitään käytännön merkitystä, vaikka valitettavasti usein näin kuvitellaankin.

En ole kuitenkaan vakuuttunut, olisiko D:n lisääminen maitoon tai mehuun välttämättä hyvä idea. Kummatkaan eivät ole ruoka-aineita, joita muutenkaan kannattaisi käyttää, ainakaan isompina määrinä. Mehusta D-vitamiini rasvaliukoisena tuskin imeytyisi hyvin, ellei sen kanssa syötäisi rasvaista ruokaa. Joissain tutkimuksissa maidon juominen on yhdistetty suurempaan MS-taudin riskiin, vaikkei selvää näyttöä tästä olekaan.

Sinänsä ravinteiden lisäämisessä ruokaan ei ole mitään uutta. Jodin lisääminen suolaan on selvästi vähentänyt kilpirauhassairauksia, etenkin struumaa (vaikka jotkut, lähinnä vaihtoehtolääkärit uskovatkin, että länsimaalaistenkin kannattaisi käyttää enemmän jodia, saavathan japanilaiset sitä ravinnosta jopa satakertaisen määrän). Suomen maaperä on vähäseleeninen, joten seleeniä on lisätty lannoitteisiin 1980-luvulta. Lisäseleenin saannista ei tosin useimmille suomalaisille olisi haittaa.

Monessa maassa fluoria lisätään juomaveteen – tämä on tosin kiistanalainen käytäntö, josta kerrotaan jonkin verran kirjassani. Folaattia lisätään monissa maissa (ei Suomessa) jauhoihin, koska sitä useimmat ihmiset saavat hieman liian vähän ja riittävä saanti ehkäisee tiettyjä epämuodostumia raskauden aikana.

Mehuihin ja mehujuomiin lisätään usein C-vitamiinia niin, että niiden C-vitamiinimäärä vastaa tuorepuristetun appelsiinimehun määrää, jolloin yksi kahden desin lasillinen sisältää koko päivän suositellun minimitarpeen C-vitamiinia. Täällä Hollannissa kaikkiin maitoa ja lihaa “korvaaviin” soijatuotteisiin pitää ilmeisesti lisätä ainakin rautaa (vain “lihat”) ja B12-vitamiinia, vaikka rautaa soijassa onkin varsin paljon luonnostaankin (tosin se imeytyy huonommin kuin lihasta).

Ruokien vitaminoinnissa on aina omat ongelmansa. Aiemmin jodisuolaa käyttivät lähes kaikki, mutta nykyään monet ovat joko kulinaarisista tai katsomistaan terveyssyistä siirtyneet jodittomiin suoloihin tai vähentäneet suolan käytön lähes nollaan. Mehun, maidon ja margariinin D-vitamiini eivät auta sitä yhä suurempaa joukkoa ihmisiä, jotka eivät näitä tuotteita käytä. Lisäksi varoitellaan, että niitä runsaasti käyttävät voisivat saada D:tä liikaakin, vaikka riski on varsin teoreettinen.

Itse olen jo kauan ollut sitä mieltä, että valtion pitäisi lähettää kaikille kansalaisille D-vitamiinikapseleita. Tämä ei paljoa kustantaisi per henki, mutta kansanterveydelliset säästöt olisivat mittavat. Eipä D-vitamiinin tilaaminen vaikkapa iHerbistä paljoa maksa, mutta ei voi olettaa ihmisten tilaavan välttämättömiä ravinteita ulkomailta. Jos ne tulisivat valtion lähettäminä postiluukusta, suurin osa varmaankin ottaisi niitä.

Tietenkin tämä on utopistinen idea niin kauan, kuin D-vitamiinin saantisuositukset ovat murto-osan siitä, mitä ihmiset todellisuudessa tarvitsevat. Vaikka valtio lähettelisikin 10 tai 20 mikrogrammankin D-kapseleita, ei siitä olisi paljoa iloa, kun suurimmalle osalle tarve on todellisuudessa lähempänä 100 mcg – tai jopa moninkertaisesti tämän määrän.

Leave a Reply

Required fields are marked *.