Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Mitä kaikkien pitäisi tietää enterohepaattisesta kierrosta?

| 0 comments

Tiedän, otsikko on puuduttavan tylsä, koska enterohepaattinen kierto kuulostaa joltain tylsältä, monimutkaiselta ja sellaiselta, jota kenenkään maallikon ei tarvitse ymmärtää. Jos sinulla kuitenkin on tai on ollut mitään sairauksia tai käytät mitään lääkkeitä (mukaan lukien ehkäisypillerit), se on asia joka voi vaikuttaa elämääsi. Niinpä yritän selittää sitä mahdollisimman käytännönläheisellä tasolla.

E-pillerit ovat niitä harvoja lääkkeitä, joiden käyttäjille annetaan jotain tietoa enterohepaattisesta kierrosta. Useimmat pillerien käyttäjät tietänevät, että oksentelu tai riptakaisinulia neljän tunnin sisällä pillerin ottamisesta saattaa vaarantaa ehkäisytehon. Tämä voi tuntua vähän hassulta, koska eihän pillerin imeytyminen kestä neljää tuntia. Ei kestäkään, mutta enterohepaattisen kierron takia lääkettä voi olla yhä ruoansulatuskanavassa useiden tuntien päästä.

Ainakin vielä muutamia vuosia sitten Suomessa e-pillereiden käyttäjiä myös varoiteltiin siitä, että antibioottien käyttö voi vaarantaa pillerien ehkäisytehon, ja antibioottikuurin aikana pitäisi käyttää myös muuta ehkäisyä. Samaa väitettä näkee yhä myös melko tuoreissa kirjoissa – ilman lähdeviitteitä. Tämä perustui siihen ajatukseen (jota yksittäiset tapauskertomukset tukivat), että antibiootit muuttavat suoliston bakteeriflooraa, mikä voi häiritä enterohepaattista kiertoa ja siten laskea estrogeenitasoja veressä.

Tämä on kuitenkin todettu mitä ilmeisimmin vääräksi tiedoksi periaatteessa jo 1990-luvun alussa. Antibiootit eivät (lukuunottamatta paria harvinaista poikkeutta, joilla on erilainen mekanismi) vaikuta estrogeenipitoisuuksiin veressä. Toki jos antibiootista seuraa ripulia tai oksentelua, voi ehkäisyteho silloin kärsiä.

Mikä sitten on tämä mystinen enterohepaattinen kierto? Kirjoitushetkellä suomenkielinen Wikipedia tiivisti tämän olennaisen biologisen prosessin näin lyhyesti (tämä oli siis sivun koko sisältö): “Enterohepaattinen kierto eli enterohepaattinen kiertokulku tarkoittaa elimistössä kiertoa, jossa sappihappo kiertää reittiä suoli-porttilaskimo-maksa-sappi-suoli. Samaa reittiä kiertävät myös monet lääkeaineet, steroidihormonit ja röntgenvarjoaineet.” Ei kovin informatiivista.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jotkut aineet jotka ovat jo imeytyneet elimistöön kulkeutuvat maksasta sappinesteeseen, sappineste siirtyy ohutsuoleen, mistä aineet imeytyvät uudelleen ja päätyvät takaisin maksaan. Tämä toivottavasti kuulostaa ymmärrettävältä selitykseltä sille, että miten jo kertaalleen imeytynyt lääke päätyy takaisin ruoansulatuskanavaan. Tällöin niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ripuli, oksentelu, toinen lääkeaine tai ravitsemuksellinen tekijä, kuten rauta, kalsium (vaikuttavat vain pieneen osaan lääkkeistä) tai ruoan kuitu.

Estrogeenien lisäksi kilpirauhashormoni tyroksiini ja B12-vitamiini ovat muita yleisiä aineita, joihin enterohepaattinen kierto vaikuttaa. Tiedän useamman ihmisen, jotka ovat sairastuneet sappirakon poistoleikkauksen jälkeen B12-vitamiinin puutokseen. Heitä ei mitenkään varoitettu asiasta etukäteen, vaikka minusta olisi ehdottomasti syytä, koska B12-puutos on hyvin yleinen vaiva. Ylipäätään potilaat eivät tunnu saavan valistusta siitä, miten moneen lääkkeeseen – ja asiaan elimistössä ylipäätään – sappirakon poisto voi vaikuttaa.

Myös esimerkiksi useilla muilla hormoneilla, osalla antibiooteista, tulehduskipulääkkeistä ja opioideista, verenohennuslääke varfariinilla sekä sydänlääke digoksiinilla on merkittävä enterohepaattinen kierto. Lääkkeiden lisäksi se vaikuttaa myös joihinkin elimistön omiin aineisiin.

Kolestyramiini on vanha ja nykyään vähän käytetty lääke, joka ei imeydy elimistöön, mutta sitoo itseensä kolesterolia ja siten laskee elimistön kolesterolitasoja. Se on lääkeyhteisvaikutusten takia hyvin hankala, koska se sitoo itseensä myös muita aineita. (Tyypilliset kolesterolilääkkeet eivät siis vaikuta näin.)

Enterohepaattisen kierron ansiosta kolestyramiinia on kuitenkin toisinaan käytetty myös terapeuttisesti poistamaan elimistöstä joitain ei-haluttuja aineita, kuten vaarallisen Clostridium difficilen erittämiä bakteeritoksiineja, homemyrkkyjä sekä kilpirauhasen liikatoiminnassa laskemaan kilpirauhashormonin tasoja.

Lääkehiilikin pystyy jossain määrin sitomaan aineita enterohepaattisesta kierrosta. Normaalisti sitä käytetäänkin ainoastaan myrkytystilanteissa sitomaan itseensä myrkkyjä, mutta vaihtoehtolääketieteessä sitä on käytetty myös vähentämään vatsavaivoja ja epäspesifisenä “detox-aineena”. Yhdysvalloissa siitä on tullut jopa trendikkäiden “puhdistusjuomien” raaka-aine.

Kolestyramiinin ja lääkehiilen lisäksi esimerkiksi ruoan ravintokuiduilla voi olla merkittävää vaikutusta enterohepaattiseen kiertoon, koska ne sitovat itseensä sappihappoja. Esimerkiksi sakeuttamisaine guarkumia, joka on kuitu, on käytetty kolestyramiinin kaltaisena kolesterolilääkkeenä.

On useita tutkimuksia siitä, että ravinnon kuitupitoisuus voi vaikuttaa sukupuolihormonien määrään niin miehillä kuin naisillakin. Yksi tutkimus löytyy myös tyroksiinin imeytymisen heikkenemisestä runsaskuituisella ruokavaliolla (on tosin hieman epäselvää, liittyikö se nimenomaan enterohepaattiseen kiertoon, vai enemmän tyroksiinin sitoutumiseen suoraan kuituihin). “Laihdutuskuituna” käytettyä glukomannaania (konjac) hyödynnettiin toisessa alustavassa tutkimuksessa kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa kolestyramiinin tapaan.

On vielä syytä tähdentää, että läheskään kaikilla lääkkeillä ei ole merkittävää enterohepaattista kiertoa, ja lisäksi useimmilla lääkkeillä (mukaan lukien ehkäisypillerit) on yhteisvaikutuksia, jotka liittyvät aivan muihin mekanismeihin. Näistä syistä jotkut lääkkeet eivät ole keskenään turvallisia, vaikka niiden välissä olisi jopa useita vuorokausia.

Leave a Reply

Required fields are marked *.