Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Erityisherkkä vai Asperger?

| 7 Comments

Viime aikoina on puhuttu paljon erityisherkkyydestä, toiselta nimeltään HSP eli highly sensitive person. Kyseessä on eräänlainen “diagnoosi”, joskaan ei sairaus, johon yhdistetään monenlaista herkkyyttä, kuten tunneherkkyys, herkkyys taiteelle ja aistien yliherkkyys. Varmasti monen mielestä kyseessä on jopa “muotidiagnoosi”, niin paljon siitä on keskusteltu julkisuudessa.

HSP-termi tuntuu kolahtaneen suomalaisiin erityisen paljon. HSP-kirjat myyvät kuin häkä ja esimerkiksi enimmäkseen englanninkielisessä Twitter-virrassani aiheesta on keskusteltu lähinnä suomeksi.

Tämä on minusta kiintoisa ilmiö. Ovatko suomalaiset stereotyyppisesti niin juroja, että herkkyys korostuu aivan erityisesti? Yhdysvaltalaiset taas puhuvan ennemmin sensory processingin häiriöistä.

Erityisherkkyys on hyvin läheinen käsite autismin kirjon ja etenkin Aspergerin syndrooman kanssa, vaikka siitä ei yleensä puhutakaan tässä yhteydessä. On jopa esitetty, että HSP olisi vain “nätimpi nimi” Aspergerin syndroomalle.

Ihan näin pitkälle en menisi. Uskon kuitenkin, että konseptit ovat hyvin lähellä toisiaan autismin kirjolla ja usein HSP:ksi itseään diagnosoivat ihmiset saisivat halutessaan Asperger-diagnoosin.

HSP:hen liittyy neutraaleja tai positiivisia assosiaatioita, autismin kirjoon taas pitkälti negatiivisia ja paljon virheellisiäkin, kuten että autisti on yhtä kuin sosiaalisesti avuton, monotonisesti puhuva putkiaivoinen matikkanörtti, jolla ei ole mielikuvitusta tai huumorintajua (minusta autisteilla on usein hillitön huumorintaju).

Moni autisti on kuitenkin herkkä, luova, taiteellinen, hyvä puhuja ja jopa hyvinkin empaattinen, stereotypian vastaisesti.

Aistiyliherkkyys on autisteille hyvin tyypillistä, vaikka harvemmin voi esiintyä myös aistien aliherkkyyttä. Yliherkkyys voi liittyä valoon, väreihin, ääniin, tuntoaistiin, hajuihin tai makuihin ja sitä voi olla ulkopuolisen vaikea ymmärtää. (Moni migreeni- tai CFS/ME-potilas osaa kuvitella, kun kokemukset voivat olla samansuuntaisia.)

Autisti voi häiriintyä jääkaapin huminasta, jota neurotyypillinen (ei-autisti) ei edes noteeraa, tai ei voi syödä kokonaista porkkanaa, kun pureskelun ääni koskee korviin. Vaatteen saumat tai pesuohjelaput voivat ärsyttää sietämättömästi eikä ällöttvän rakenteista ruokaa pysty välttämättä nielemään vaikka yrittäisi.

Aistiyliherkkyyteen läheisesti liittyvä konsepti on kuormittuminen. Jos aistien stimulaatiota tai esimerkiksi sosiaalista elämää on liikaa, voi autisti joutua lepäämään kauan sen jälkeen, siinä missä neurotyypillisen olo helpottaa yleensä heti kun vaikkapa meluisalta ja vilkkuvalta diskolta pääsee raikkaaseen yöilmaan. Ylikuormittuminen liitetään tosin myös HSP:hen.

HSP on ominaisuus, Asperger virallisesti sairaus – vaikka moni autisti ei sitäkään pidä sairautena tai vammana. Aistiyliherkkyys voi olla tärkeä osa identiteettiä ja maailman kokemista, esimerkiksi taiteilijalle tai runoilijalle, mutta se voi olla myös erittäin häiritsevää ja elämää rajoittavaa. Eräskin autistinen tuttuni on kokeillut jopa neuroleptejä (psykoosilääkkeitä) helpottaakseen nimeomaan aistioireitaan.

Esimerkiksi Anja Snellmanin uusi kirja Antautuminen, jonka arvostelin toiseen blogiini, kertoo virallisesti erityisherkkyydestä ja Snellmanista on tehty melkeinpä HSP:n airut, onhan hän muutenkin hyvin suosittu (ja ansioitunut) kirjailija.

Minusta Antautuminen kertoo kuitenkin selvästi Aspergerin syndroomasta (ja siihen liittyvästä kollageenipoikkeavuudesta). Se ei kerro niinkään herkkyyydestä kuin vaikeudesta toimia maailmassa ja sosiaalisissa suhteissa, outoudesta ja ulkopuolisuudesta.

On kirjan päähenkilöllä synestesiaa, mutta niin on monilla autisteillakin. Kirja on monella tapaa silmiinpistävän samanlainen myös Markus Kajon Aspergeria käsitelleen miltei-viraalisen blogitekstin kanssa.

Voi olla sattumaa tai olla olematta, että Anja Snellman on nainen ja Markus Kajo mies. HSP:hen yhdistetään naisille stereotyyppisesti “sopivia” piirteitä kuten herkkyys ja tunteikkuus, Aspergeriin taas perinteisesti “miesmäisiä” kuten jurous tai “möläyttely”.

Asperger-naisten on usein vaikea saada diagnoosia, koska he osaavat usein peitellä sosiaalisia hankaluuksiaan tai heillä ei välttämättä niitä edes ole paljoa. Tunnen autismin takia sairaseläkkeellä olevan naisen, joka vaikuttaa sosiaalisesti täysin normaalilta, empaattiselta, elävästi puhuvalta, huumorintajuiselta ja sosiaaliselta. Entinen tuttu AS-nainen peräti työskenteli ennen Googlen markkinointipuolella, näennäisesti lähes mahdoton yhtälö introvertille.

Koska HSP ei ole sairaus, sille ei ole diagnostisia kriteereitä. Löytyy kyllä esimerkiksi tutkimuskäyttöön tarkoitettu kysely, josta näkee millaisia piirteitä erityisherkkyyteen liitetään. Jokainen kohta sopii hyvin myös autismiin.

Erityisherkkyys on toki hyödyllinen konsepti, jos se auttaa ymmärtämään omaa erilaisuuttaan, löytämään muita kaltaisiaan, paremmin hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Mutta jos ajattelee olevansa erityisherkkä ja hylkää kokonaan Aspergerin mahdollisuuden, silloin näiden puolten ymmärtäminen voi jäädä vaillinaiseksi.

Nykyään ymmärretään myös yhä paremmin, että autismi ei ole vain neurologista erilaisuutta, vaan voi vaikuttaa myös esimerkiksi suolistoon ja joidenkin muiden sairauksien riskiin. Jopa kuulon heikkenemisen riski näyttää olevan kohonnut.

Aspergeriin on myös mahdollista saada apua joko varsinaisista hoidoista (vaikkei mitään “autismipilleriä” sinänsä olekaan olemassa) tai esimerkiksi työhön tai opiskeluun liittyvistä mukautuksista. Tämä taas on vammaisuuden ja medikalisaation “hyvä puoli”. Lievästikin autistinen ihminen saa usein selvemmin autistisia lapsia, joille voidaankin sitten tarvita jo vaikkapa erityisopetusta.

P.S. Itse en pidä introvertti/ekstrovertti-jaottelusta, se on niin binäärinen eli jakaa ihmiset kahteen ryhmään, vaikka useimmilla meistä on molempia piirteitä. Toki autismissakin vedetään rajoja “normaalin” tai neurotyypillisen ja “häiriön” tai autismin välillä, mutta puhutaan kuitenkin selvemmin autismin kirjosta, siitä että piirteitä on eriasteisia.

7 Comments

  1. Asiaa pureskelin aikoinaan blogissani täällä ja kyllä, yhteyttä on paljonkin. HSP tuntuu olevan muotikultti, johon kaikki haluavat kuulua, kun taas as-diagnoosia ei juuri kukaan, etenkään nainen, halua itselleen. Fakta on kuitenkin, että HSP on ainakin hyvin lähellä aspergeria ja etenkin sensorisen integraation häiriöitä (jotka ovat todella yleisiä autisminkirjolaisilla)!

    http://markusjansson.blogspot.com/2015/02/erityisherkat-hsp-huuhaata-sensuuria-ja.html

  2. Biologinen fakta = muotikultti. Juu.

  3. Minuakin häiritsee huimasti tuo introvertti/ekstrovertti -jaottelu koska olen kyllä ihan fifty-sixty. Porukasta riippuen olen joko hurjan sosiaalinen ja avoin tai vetäydyn täysin, koen että minulle on tärkeää olla ihmisten seurassa mutta toisaalta minun täytyy saada ladata akkujani yksin tai tulen hulluksi.

    Minun on myös ollut vaikeaa ymmärtää tuota erityisherkkäasiaa, koska itselleni on ihan tavallista että valoista, melusta, hälinästä ym. uuvahdan ja sitten pitää levätä ja tuli sellainen olo että pitäisikö sitten olla joku ihme superihminen mille mikään määrä ärsykkeitä ei tunnu missään. Ja tässäkin on kai eroja siinä onko kasvanut pikkukaupungissa vs suurkaupungissa, minkälaisen määrän ärsykkeitä ihminen osaa sivuuttaa. Kirjoitin siitä joskus blogiini ja siitä hermostuivat sitten ihmiset, jotka kokivat itsensä erityisherkiksi, mikä oli ikävää koska en halua kenenkään mieltä pahoittaa ja toisekseen koska saan itsekin niistä nettitesteistä määrittelyn edellyttämät pisteet.

    Vähän on ehkä sellainen olo että pitääkö kaikki aina määritellä ja lokeroida mutta toisaalta jos edes yksi ihminen kokee että siitä määrittelystä on hänelle apua niin ei se minulta pois ole. Muistan itse kun minulle ei nuorena annettu masennusdiagnoosia, koska en täyttänyt kaikkia masennuksen diagnostisia kriteerejä ja se tuntui todella pahalta, koska tuntui etten ole oikeutettu siihen pahaan oloon ja väsymykseen, tai hoitoon jota sain.

  4. Todella hyvin kirjoitettu!

  5. Olen erityisherkkä introvertti, ja olen miettinyt, että erityisherkkyys ei olisi suoraan yhteydessä autismiin, mutta että erityisherkkyyteen kuuluvat piirteet voisivat saada aikaan “oireita”, jotka yhdistetään myös autismiin.

Leave a Reply

Required fields are marked *.