Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Terapian vaihtoehdoksi matka, puutarha tai kiipeilykurssi

| 3 Comments

Kela korvaa, jos korvauksen onnistuu saamaan, mikä on kaikkea muuta kuin selviö, psykoterapiaa jopa satoja kertoja ja korvaus on enintään 45 euroa kerta. 200 x 45 euroa tekee 9 000 euroa.

Toki tämä on täysin hyväksyttävä summa, jos psykoterapiasta on ihmiselle selvää hyötyä. Monien vakavien sairauksien hoitoon uppoaa jo yhdessä kuukaudessa tuon koko luokan summa. Useimmista hoidoista poiketen terapian hyödyt voivat olla pitkäkestoisia tai jopa pysyviä.

Toisaalta psykoterapiaa pidetään vähän liiankin kanssa Graalin maljana, joka on ratkaisu psyyken sairauteen. Vaikka eihän terapia aina auta tai hyödyt saattavat jäädä vähäisiksi. (Plus 2/3 Suomen psykoterapeuteista on freudilaisia, eli edustaa lähinnä vaarallista uskonnollista kulttia.)

Terapialla voi olla myös vakavia haittavaikutuksia, joista jostain syystä ei yleensä puhuta, ei esimerkiksi Hesarin sunnuntaisessa terapia-aiheisessa jutussa.

Voisiko rahat käyttää osittain johonkin muuhun? Suomessa on hyvin vahvasti vallalla lääketieteellinen näkemys sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta. Kotimaassani Hollannissa näkemys on mielestäni erilainen.

Esimerkiksi Hollannissa työttömät ja sairaseläkkeellä olevat saavat lomarahaa. Lomarahan tarkoitus täällä on rahoittaa lomaa (=matkaa) ja jos ei pääse lomalle, silloin ainakin syrjäytyy yhteiskunnasta ja masentuu pahemmin.

Onhan Suomessakin toki tuettuja kesälomia ja muita virkistysmahdollisuuksia, jotka on suunnattu vähävaraisille, mutta nekin pitää erikseen hakea – ja saada.

Terapian hinnalla – tai osalla siitä, voisihan rinnalla antaa vaikkapa kerran viikossa terapiaa – saisi monenlaista muutakin, joka voisi auttaa mielenterveyskuntoutujaa.

Mieleen tulee esimerkiksi:

  • lomamatka
  • harrastuskurssi, -kerho tai -jäsenmaksu – Kela saattaa korvata musiikkiterapiaa tai kuvataideterapiaa, mutta entä jos joku hyötyisi enemmän seinäkiipeilystä, joogasta tai kokkikerhosta?
  • säännöllinen illanvietto, vaikkapa teatterilippu
  • henkilökohtainen avustaja, joka voi auttaa kotitöissä ja lähteä vaikka seuraksi leffaan (joillain mielenterveyskuntoutujilla on avustaja, mutta se tuntuu olevan hyvin harvinaista)
  • lemmikkieläin, kotieläin tai avustajakoira
  • puutarha (vaikkapa viljelypalsta tai joku laittamaan istutuksia takapihalle)
  • miksei vaikka personal trainer tai vastaava

Tämä voi tuntua typerimmältä mahdolliselta ajankohdalta ehdottaa moista, uuden hallituksen tuntien, mutta kysehän ei olisi välttämättä lisärahasta, vaan rahan suuntaamisesta osittain toisin.

Vaikeaa psoriasista sairastavat voivat päästä Kelan kustantamalle matkalle hyötymään auringonpaisteen ja Kuolleen meren mineraalirikkaan veden vaikutuksesta ihoon. Masentunutko ei voisi piristyä etelänmatkalla? Olen lukenut Diabetes-lehdestä jutun masentuneesta diabeetikosta, jolle matka Karibialle oli niin käänteentekevä, että masennuslääkkeet – ja laihtumisen myötä insuliinikin – jäivät pois.

Joku varmasti huomauttaa, että jos masentuneita ja paniikkihäiriöisiä aletaan yhteiskunnan taholta “hyysätä” ja hemmotella, niin kohta kaikki ovat masentuneita, jotta pääsevät ilmaiseksi Kanarialle tai Cheekin keikalle. Entä jos löydetään testi, joka mittaa masennusta tai muita psyyken ongelmia? Enkä nyt puhu mistään serotoniiniverikokeista, vaan vaikkapa tulehdustilaa osoittavista funktionaalisista aivokuvantamistutkimuksista.

Saisiko masentunut sitten ruusutarhan?

3 Comments

  1. Loistava kirjoituksesi sai päiväni valoisammaksi!

  2. joo,pelkkä ajatus piristää

Leave a Reply

Required fields are marked *.