Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Lääkkeitä kakkuihin

| 0 comments

Sain jouluna lahjaksi Maria Lönnqvistin raakakakkukirjan. Olen tehnyt raakakakkuja vuosia, tekniikan opittuani yleensä kehittäen itse ohjeet (ja yleensä sokerittomina), mutta ajattelin, että ehkä kirjassa olisi minulle jotain uutta.

Olen kirjoittanut toisessa blogissani liittyen siihen, että kaikki ruoka vaikuttaa enemmän tai vähemmän myös ihmisen mieleen, verensokerin, välittäjäaineiden tai hormonien määrän tai suoliston bakteerikannan kautta. Vaikka söisi vain juustovoileivän, silläkin on aavistuksen eri vaikutukset aivoihin kuin banaanilla tai pähkinöillä, vaikka sitä ei huomaisikaan.

Monet superruokien harrastajat haluavat aktiivisemmin vaikuttaa aivokemiaan – niin että sen varmasti huomaa.

Lönnqvist näkee raakakakut terveysruokana, mistä itse en ole ihan samaa mieltä, vaikka toki ne yleensä ovatkin tavallisia kakkuja terveellisempiä. Kirjassa niihin suositellaan lisäämään monia eri “superruokia” ja lääkeyrttejä, esimerkiksi adaptogeenejä macaa, ashwagandhaa ja ruusujuurta sekä pakurikääpää, reishiä, cordycepsiä ja muita lääkesieniä.

Mucuna-jauhetta Lönnqvist suosittelee raakaleivonnaisiin ja raakasuklaaseen. Hän kehuu sitä hyvänmakuiseksi ja piristäväksi. Sitä näkee monissa muissakin raakaruokaohjeissa. Mistään mahdollisista haittavaikutuksista tai kontraindikaatioista ei puhuta, ei mucunan eikä muidenkaan lääkekasvien ja -sienten kohdalla. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, minusta lääkeyrtit eivät ole ruokaa.

Ashwagandha, maca ja pakurikääpä ovatkin hyvin siedettyjä aineita, joista vain harvoin tulee haittavaikutuksia (tosin viimeksi muutama päivä sitten eräs tuttu kertoi macasta seuranneesta voimakkaasta väsymyksestä). Eri asia ovat, soveltuvatko ne kaikille ihmisille, esimerkiksi raskaana oleville.

Joidenkin mielestä raaka maca ei sovellu kilpirauhassairauksista kärsiville. Ruusujuurella on jonkin verran mahdollisia sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, ahdistusta, maniaa, päänsärkyä ja sydämentykytystä, eikä se välttämättä sovi masennuslääkkeiden kanssa.

Pakurikääpä ja monet muut lääkesienet ovat immunostimulantteja. Kuten kirjassani Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin esitän lukuisten tutkimusviitteiden kera, en usko ikivanhaan väitteeseen, että immunostimulantit olisivat (ainakaan automaattisesti) haitallisia autoimmuunisairauksista kärsiville. Mutta esimerkiksi elinsiirron saaneille jotka käyttävät hyljinnänestolääkitystä ne eivät sovi.

Jos kärsii jostain sairaudesta tai on raskaana, osaa toivottavasti miettiä, kannattaako kaiken maailman lääkeyrttejä lisätä ruokiinsa lusikkakaupalla. Jos eteensä saa herkullisen näköisen kakkupalan jonkun toisen luona, ei ehkä tule mieleen kysyä, että sisältääkö tämä lääkkeellisiä aineita.

Mucuna pruriens eli samettipapu sisältää luonnostaan levodopaa eli L-dopaa. Tämä dopamiinin esiaste tunnetaan paremmin Parkinson-lääkkeenä. Määrät ovat melko suuria, esimerkiksi joitain kapseleina myytäviä valmisteita yksi kapseli sisältää 100 mg levodopaa, saman verran kuin jotkut reseptilääkkeet. Jauheista pitoisuuksia harvemmin ilmoitetaan, mutta 15 % on käsittääkseni tyypillinen, sillä kyseessä ovat yleensä nimenomaan uutejauheet.

Ruohonjuuri-verkkokaupan sivu tietääkin kertoa, että “Virkeyttä ja hyvää oloa syyskauteen saa Mucuna-jauheesta, joka sisältää levadopa aminohappoa (-L-DOPAA). L-Dopa muodostaa dopamiinia, jota tarvitaan aivojen toimintaan ja aivojen mielihyvähormoneihin. L-Dopalla on myös edistävä vaikutus kasvuhormonitasojen kasvuun.

(Kirjoitushetkellä mucunauute oli kaikissa Ruohonjuuren liikkeissä loppuunmyyty. Myös muutama muu verkkokauppa on valitellut mucunan myyvän usein loppuun.)

Levodopalla on kuitenkin runsaasti potentiaalisia haittavaikutuksia, yhteisvaikutuksia ja kontraindikaatioita. Ne koskevat yrttiversiota siinä missä pillereitäkin. Joillain ihmisillä levodopa väsyttää, toisilla se voi jopa laukaista psykoosin. Sen jatkuvaa käyttöä ei missään nimessä suositella ilman lääkärin valvontaa.

Vaikka en olekaan kieltopolitiikan ystävä tai kielteinen lääkekasvien suhteen, päinvastoin, minusta on hieman erikoista, että mucuna pruriensia saa myydä ruokana. Samoin on hassua, että kolesterolilääke statiineja sisältävää punariisiä saa edelleen myydä luontaistuotteena, vaikka lovastatiini on muuten reseptilääke. Mutta ruokana sitä ei sentään kaupata eikä suositella kakkuihin.

Leave a Reply

Required fields are marked *.