Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Mikä kynttilä on paras keuhkoille?

| 2 Comments

Nyt on puhuttu kynttilöiden terveyshaitoista, joten ajattelin vihdoin itsekin kirjoittaa niistä. Tämä teksti perustuu viisi vuotta vanhaan englanninkieliseen artikkeliini, mutta faktat lienevät yhä kohdallaan. Kynttilöiden tuottamia pienhiukkasia on verrattu jopa passiiviseen tupakointiin ja varoiteltu niiden vaikutuksesta astmaan ja hengitystieinfektioihin, mutta kaikki kynttilät eivät ole yhtä pahoja.

Parafiini on halvin ja siten suosituin kynttilämateriaali. Se on öljynjalostuksen sivutuote ja sen polttaminen tuottaa nokea ja monia eri haitallisia aineita, kuten bentseeniä, tolueenia ja formaldehydiä. Käytännössä kaikki halvemmat kynttilät ja ne joissa ei lue materiaalia ovat parafiinia. Myös geelikynttilät valmistetaan öljynjalostustuotteista ja niissä on usein paljon lisäaineita.

Geelikynttilöiden suurempi riski saattaa tosin olla se, että ne voivat “räjähtää”. Kyseessä ei ole itse kynttilä, vaan monet on valettu astioihin, jotka eivät kestä voimakasta kuumuutta. Geelikynttilöitä tosin taidetaan myydä paljon vähemmän kuin trendin huippuvuosina ja nykyään vaaratkin toivottavasti ymmärretään paremmin.

Kalliimmat kynttilät ovat Suomessa usein steariinia. Ne palavat pidempään eivätkä ainakaan väitetysti valu samalla lailla kuin parafiinikynttilät. Steariinikynttilät ovat myös ilmanlaadun kannalta selvästi parempi vaihtoehto.

Steariini valmistetaan yleensä eläinrasvasta (joka ei sovi esimerkiksi vegaaneille), mutta nykyään on olemassa myös kasviperäistä steariinia. Toisaalta se valmistetaan palmuöljystä, johon voi liittyä ekologisia ja eettisiä ongelmia. Näitä myydään joskus nimellä palmuvahakynttilät.

Mehiläisvaha on perinteinen kynttilämateriaali, joka palaa pitkään, puhtaasti ja miedosti hunajaiselta tuoksuen. Sitä suositellaan etenkin hengitystiesairauksista ja kemikaaliherkkyyksistä kärsiville. Vegaaneille sekään ei tietysti sovellu ja on myös melko kallista.

Uusin tulokas ovat soijakynttilät, jotka palavat suhteellisen pitkään ja kaikista vahoista puhtaimmin. Ne ovat tosin melko kalliita ja niitä saa yleensä vain suurista kaupoista ja ekokaupoista.

Soijavaha on vegaanista, mutta pelkästä soijavahasta tehdyt kynttilät ovat aina lasiastiassa. Itsestään pystyssä pysyvät soijakynttilät sisältävät myös muita, kiinteämpiä vahoja, jotka saattavat olla eläinperäisiä. Joissain “soijakynttilöissä” on väitetysti vain 25 % soijavahaa.

Nykyään on olemassa myös kookospohjaisia kynttilöitä, mutta niitä valmistaa vain muutama yritys, enkä tiedä myydäänkö niitä Suomessa lainkaan. Muitakaan tietoja niistä on vaikea löytää. Myös kookosvaha on liian pehmeää sopiakseen yksinään kruunukynttilöihin ja muihin vastaaviin.

Tuoksukynttilät sisältävät enemmän lisäaineita ja nokeavat keskimäärin selvästi muita kynttilöitä enemmän. Jotkut tuoksukynttilät voivat tutkimusten mukaan levittää ilmaan pieniä määriä haitallisia kemikaaleja silloinkin, kun niitä ei polteta.

Kynttilöiden noen tuotanto minimoidaan, kun sydänlangat pidetään enintään puolen sentin pituisina ja vältetään kynttilöiden polttamista kovin vetoisissa paikoissa. Nokeamiseen ja muihin haittoihin vaikuttaa materiaalin ja mahdollisten tuoksuaineiden lisäksi myös väri, rakenne ja sydämen tyyppi.

Halpiskynttilöiden sydämet voivat sisältää lyijyä. Tätä tosin oletettavasti Suomessa tulli valvoo paremmin kuin joissain muissa maissa, joten toivottavasti tämä ei ole Suomessa ongelma. Tutkimusten mukaan lyijy leviää tällaisia kynttilöitä poltettaessa sisäilmaan. Lyijy on etenkin lasten keskushermostolle erittäin haitallinen raskasmetalli.

Kynttilät ovat toki monille tärkeä osa joulunviettoa. Toiset kokevat ledikynttilöiden korvaavan oikeat kynttilät, minusta ei. Sähkökynttilöitä olen aina inhonnut, etenkin niitä peruskolmioita, joita näkee joka ikkunalla.

Itse olen selvästi vähentänyt kynttilöiden polttamista artikkelin kirjoitettuani. Aiemmin pidin etenkin tuoksukynttilöistä, mutta monissa tuoksukynttilöissä on muutenkin vähäpätöinen tuoksu. Huoneilmaa voi tuoksuttaa myös esimerkiksi eteerisillä öljyillä, joista löytyvät myös kaikki joulun tuoksut.

Katso myös artikkelini muista “joulun vaaroista“.

Alkuperäiseen artikkeliin merkityt lähteet (käytin toki muitakin):

Speaking About Petroleum-based Candles by Vicki L. Elmore (linkki ei toimi enää eikä löydy Archive.orgistakaan)

Rezaei K, Wang T, Johnson LA. Combustion characteristics of candles made from hydrogenated soybean oil. J Am Oil Chem Soc. 2002;79:803-8.

snopes.com: Gel Candle Danger

US Scented Candles Study

2 Comments

  1. Hmm, lähetin kommentin jo kerran mutta jäiköhän se tulematta…

    Itse olen vähentänyt huomattavasti kynttilöiden polttoa noiden terveyshaittauutisointien jälkeen, mikä on vähän sääli, kun kynttilät minusta sopisivat hyvin Suomen pimeään talviaikaan. Sähkökynttilöistä en itsekään pidä. Tässä postauksessa oli hyvin tiivistettynä vaihtoehdot tavallisille markettikynttilöille ja niiden hyvät ja huonot puolet, joten kiitos aivan huippuajankohtaisesta postauksesta!

    • Kommenttiasi ei tosiaan näy missään, tarkistin spämmifiltteristäkin. Höh. Mihinköhän se katosi.

      Kiva, että koit artikkelin hyödylliseksi. Kyllä noita nyt ihan hyvin voi kohtuudella polttaa, kun yrittää valita mahdollisimman puhtaita vaihtoehtoja.

Leave a Reply

Required fields are marked *.