Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Monta lääkettä yhdessä pillerissä

| 0 comments

Nykyään yhä useammassa markkinoille tulevassa lääkkeessä on kahta eri lääkettä samassa pillerissä. Tämä on lääkeyhtiöille oiva tapa tehdä rahaa, kun vanhojen lääkeaineiden patentit vanhenevat ja hinnat jäävät hyvin alhaisiksi.

Mikään uusi juttu lääkkeiden yhdistäminen ei tietysti ole, onhan tällaisia lääkkeitä ollut markkinoilla pitkään ja osa yhdistelmistä on hyvin perusteltuja. Esimerkiksi Parkinson-lääkkeenä käytettävän levodopan kanssa pitää aina käyttää jotain muuta lääkettä, joka hidastaa dopamiinin hajoamista.

Aikaisemmin suurin osa yhdistelmälääkkeistä on ollut verenpainelääkkeitä. Niitä käyttää hyvin suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat usein kerralla enemmänkin kuin yhden verenpainetta alentavan lääkkeen. Myös joitain diabeteslääkkeitä ja HIV-lääkkeitä on samalla lailla saatavilla yhdistelmäpillereinä. Tällaisia lääkkeitä käyttävillä on usein iso määrä erilaisia pillereitä popsittavana ja yhdistelmät vähentävät pillerien määrää.

Myös rauhoittavista lääkkeistä on Suomessa pari yhdistelmälääkettä, kuten Librax ja Klotriptyl (Mite). Lähinnä ärtyneeseen paksusuoleen ja joskus virtsaamisvaivoihin käytetty Librax yhdistää klooridiatsepoksidin (bentsodiatsepiini) ja antikolinergin/antispasmodisen klidiniumin. Klotriptylissä on sama klooridiatsepoksidi yhdistettynä pieneen annokseen trisyklistä masennuslääke amitriptyliiniä, yhdistelmä jota käytetään lähinnä unilääkkeenä.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa lääkeyhdistelmiä on ollut paljon, osa myös käsikaupassa, ja usein enemmänkin kuin kaksi vaikuttavaa ainetta. Yleisiä yhdistelmiä ovat olleet esimerkiksi migreenilääkkeet (esim. kipulääke + rauhoittava lääke + kofeiini, parasetamoli + verisuonia laajentava lääke + rauhoittava lääke) ja PMS-lääkkeet (esim. kipulääke + antihistamiini + mieto nesteenpoistolääke).

Vielä muutamia vuosia sitten Yhdysvalloissa myytiin virtsaamisvaivoihin Urised-lääkettä, joka sisälsi rakon spastisuutta vähentävät antikolinergit hyoskyamiinin ja atropiinin, antiseptit metenamiinin, metyleenisinisen ja bentsoehapon sekä kipulääke fenyylisalisylaatin. Melkoinen lista!

Uudet lääkeyhdistelmät

Nuedexta on viime vuonna EU:ssa myyntiin hyväksytty lääkevalmiste pseudobulbaarisen affektin eli neurologisista syistä (kuten MS-tauti) johtuvan tunteiden epävakauden, etenkin hillittömän itkemisen ja nauramisen, hoitoon. Nuedexta yhdistää Resilar-yskänlääkkeenäkin tunnetun dekstrometorfaanin kinidiiniin.

Kinidiinin tehtävä Nuedextassa on pidentää dekstrometorfaanin vaikutusaikaa CYP2D6-maksaentsyymiä estämällä, sillä ei siis tavoitella sinänsä “omaa” vaikutusta. Tästä eittämättä onkin käyttäjälle hyötyä, mutta näin pystyttiin luomaan ikivanhasta NMDA-reseptorin salpaajasta uusi, hintava lääke uuteen käyttötarkoitukseen.

Qsymia on Yhdysvalloissa vuonna 2012 myyntiin tullut laihdutuslääke, joka yhdistää pitkävaikutteiseen kapseliin ruokahalua hillitsevän stimulantti fentermiinin sekä migreenin ehkäisyssäkin yleisen epilepsialääke topiramaatin (Topimax). Molemmat auttavat pudottamaan painoa omilla, osittain tuntemattomilla mekanismeillaan.

Minua hieman epäilyttää tuo Qsymia-lääke. Fentermiinillä on varsin paljon erilaisia haittavaikutuksia. Topiramaatti taas aiheuttaa niin usein kognitiivisia sivuvaikutuksia, jopa vaikeita (ihmiset ovat kuvailleet, että eivät olisi osanneet järjestää papereita värin mukaan), että monet kutsuvat sitä Topimaxin sijaan Dopamaxiksi. No, lääkkeen teho ja turvallisuus on toki tutkittu ennen FDA-hyväksyntää, mutta EU:n EMEA ei sitä suostunut hyväksymään.

Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten tutkimusvaiheessa oleva lääke nimeltä IMC-01, joka sisältää herpesviruslääke famsikloviiriä ja COX-estäjä (tulehduskipulääke) selekoksibia. Tämä perustuu teoriaan, että fibromyalgian takana olisi herpesvirus. CFS/ME:n yhteydestä herpesviruksiin onkin jonkin verran näyttöä, mutta fibron suhteen vähemmän. Selekoksibin tavoitteena ei ole niinkään lievittää kipua, vaan sekin voi estää herpesvirusten lisääntymistä.

Lääkkeestä tuli hiljattain lupaava tutkimus, jossa se lievitti fibromyalgian oireita. Hoitoryhmässä oli myös vähemmän haittavaikutuksia ja niiden takia keskeyttäneitä kuin lumeryhmässä.

IMC-01:n kohdalla mietityttää sama kuin monissa muissakin yhdistelmälääkkeissä. Kun kipusairautta hoidetaan särkylääkkeellä – vaikka fibromyalgiaan tulehduskipulääkkeet yleensä tehoavatkin heikosti – on helppo väittää, että teho johtui vain selekoksibista, ei antiviraalista.

Toisaalta voihan olla niinkin, että famsikloviiri olisi se tepsivä ainesosa ja selekoksibi olisi turhaa. Turha lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia ilman, että siitä on mitään apua. Selekoksibin annos tutkimuksessa on melko suuri, 2 x 200 mg päivässä.

Toinen yhdistelmälääkkeiden yleinen ongelma on, että monien lääkkeiden annos on yksilöllinen. Toista lääkettä voi olla sopiva määrä, mutta toista on liian vähän tai liikaa. Hyvin suosituissa lääkkeissä kuten verenpainelääkkeissä ja Parkinson-lääkkeissä onkin usein tarjolla erilaisia annosyhdistelmiä. Esim. tämän fibromyalgialääkkeen kanssa jokainen annos pitäisi testata erikseen.

Mitä mieltä olet yhdistelmälääkkeistä? Kuinka tärkeää sinulle on, että päivässä riittää vaikkapa neljä pilleriä kuuden sijaan?

Leave a Reply

Required fields are marked *.