Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Miksi lisämunuaisten vajaatoiminta ei helpota?

| 26 Comments

Lisämunuaisten vajaatoiminnassa eli teknisesti lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa elimistöstä puuttuu kortisolia, usein myös aldosteronia ja DHEA:ta. Yleensä ajatellaan, että sen hoidoksi riittää kortisolin korvaaminen, tyypillisesti hydrokortisonilla, joka on tismalleen samaa tavaraa kuin lisämunuaisten erittämä kortisoli. Näinhän hormonaalisia puutoksia yleensä hoidetaan.

Aina homma ei kuitenkaan mene näin. OYSin sisätautien klinikan sivuilla todettiin [sic]: “Huolimatta hyvästä gluko- ja mineralokortikoidikorvaushoidosta. Potilainen elämänlaatu on alentunut väsymyksen, depression ja muiden mielialaongelmien vuoksi. Knapen mukaan 50% tuntee itsensä työkyvyttömäksi ja 30% tarvitsee säännöllistä kotiapua. Kroonista lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa voidaan verrata krooniseen sydämen vajaatoimintaan.

En ole alkuperäistä viitettä onnistunut löytämään, mutta luvut ovat hälyttäviä. Minusta on myös ikävää, että vaikka asia todetaan, siihen suhtaudutaan sivulla väistämättömänä tosiasiana, jolle ei suunnilleen mitään voi tehdä.

Mistä ne sitten johtuvat? Olen itse sairastanut lisämunuaisen vajaatoimintaa vuodesta 2006 ja kamppaillut sen kanssa paljon, tässä joitain mahdollisia syitä, osa melkein itsestäänselviä, osa vähemmän. Suuri osa näistä perustuu omiin mielipiteisiini ja kokemuksiini.

1. Annos

Monet lisämunuaispotilaat alilääkitään, toiset ylilääkitään. Kumpikin heikentää vointia.

Lisämunuaisen vajaatoiminta ei ole kuin kilpirauhasen vajaatoiminta, jossa monet voivat olla vuosiakin samalla lääkityksellä. Sitä voi joutua säätämään lähes päivittäin. Itselleni selvisi vasta keväällä uuden lääkärin myötä, että esim. flunssassa kortisoliannosta pitää nostaa myös silloin, vaikka kuumetta ei olisikaan. Se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi neuvoksi!

Ajan myötä potilaan pitäisi oppia tunnistamaan alhaisen kortisolin oireet. Hämmentävää on, että ne voivat olla hyvin erilaisia. Itselläni esim. alhainen kortisoli päivällä väsyttää ja illalla piristää, vie jopa täysin yöunet (ilman riittävää kortisonia en pysty nukkumaan kuin enintään tunnin yössä).

Jos alhaisen kortisolin oireita ei koskaan tai juuri koskaan huomaa, joko ei osaa niitä riittävästi huomata tai kortisoniannos on niin iso, että juuri koskaan ei mennä liian alas – mutta silloin ollaan hyvin todennäköisesti liian suurella annoksella.

Usein sanotaan, että elimistö erittää päivässä kortisolia 15-25 mg, joissain lähteissä 30 mg, joka siten on maksimipäiväannos. Oman hormoneihin erikoistuneen lääkärini kirjan mukaan se voi olla kuitenkin selvästi enemmänkin, tosin en ole varma tarkoittaako hän hyvin stressaavia tilanteita vai yleensä.

Yksi mikä voi unohtua sekä lisämunuaisen vajaatoiminnan diagnoosissa että hoidossa on se, että kortisoli on stressihormoni. Fyysinen sairaus lisää voimakkaasti sen tarvetta ja monilla lisämunuaispotilailla on myös muu sairaus. Silloin tarvekin on suurempi.

Luin jokin aika sitten tutkimusta, jota en enää valitettavasti enää löydä, jonka mukaan hyvin suurella osalla lisämunuaispotilaista oli mineralokortikoidin annos pielessä – osalla yläkanttiin, osalla alakanttiin. Ihmisiä ei voi hoitaa minkään ohjekirjan numeron mukaan, eri ihmiset tarvitsevat erilaisia annoksia.

2. Annosteluajat

Usein hydrokortisoniannos suositellaan ottamaan kahdessa osassa, selvästi suurempi annos aamulla ja vähän lisää iltapäivällä. Eräs lukemani endokrinologian kirja painotti, että hydrokortisonia ei saa ottaa kuuden jälkeen illalla, tai yöunet menevät.

Siitä olen toki samaa mieltä, että valtaosa annoksesta otetaan aamulla – vaikka varmaan voi olla ihmisiä joille se ei ole optimaalista – mutta käyttäessäni hydrokortisonia minun oli pakko ottaa sitä neljä annosta päivässä. Otin sitä 2 mg nukkumaan mennessä ja 2 mg herätessäni yöllä vessaan. Muuten en nukkunut aamuun asti. Vastaavia kokemuksia olen kuullut myös muilta.

3. Lääkevalinta

Yleisin hoito lisämunuaisen vajaatoimintaan on hydrokortisoni ja tarvittaessa lisäksi mineralokortikoidia (suolahormonia) eli fludrakortisonia (Florinef), joka korvaa puuttuvan aldosteronin. Tämä on looginen valinta: hydrokortisoni on samaa tavaraa kuin kortisoli eli luonnollista ainetta.

Hydrokortisonissa ongelmana on kuitenkin hyvin lyhyt puoliintumisaika, vain muutaman tunnin. Se aiheuttaa hormonitasojen heittelyä ja kortisoni voi tosiaan “loppua kesken” kropasta yöllä. Jotkut lääkärit ovatkin kokeilleet jopa insuliinipumpun täyttämistä hydrokortisonilla luontaisen vuorokausirytmin saamiseksi.

Toiset potilaat käyttävät hoitona hydrokortisonin sijaan esimerkiksi pitkävaikutteisempaa prednisonia tai harvoin jopa erittäin pitkävaikutteista deksametasonia. Itselleni lääkäri ehdotti keväällä hydrokortisonin vaihtamista metyyliprednisoloniin (Medrol) ja fludrakortisoniin. Tämä epäilytti minua suuresti, mutta suostuin kuitenkin kokeilemaan.

Itselleni vaihto on ollut todella hyvä juttu. Hormonitasot (ja siten esim. verensokerit) pysyvät tasaisempina ja nukun paremmin. Lisäksi mineralokortikoiditasoni ovat vähän alhaisemmat (minulla erittyy yhä aldosteronia ja yhdessä hydrokortisonin kanssa sitä oli liikaakin) ja koska minulla on muutenkin turvotustaipumusta, tämäkin on selvä etu.

4. DHEA:n puutos

Kuten OYS:in artikkelissakin mainitaan, moni lisämunuaispotilas tarvitsisi myös dehydroepiandrosteronia eli DHEA:ta. DHEA on sukupuolihormoneiden, etenkin testosteronin mutta jossain määrin myös estrogeenin esiaste, mutta sillä on myös itsenäisiä vaikutuksia mm. aivoissa, se on ns. neurosteroidi.

En tiedä kuinka yleisesti DHEA:ta Suomessa käytetään lisämunuaisten vajaatoimintaa sairastavilla, mutta ainakaan läheskään kaikki eivät sitä saa. Kaikkia DHEA ei auta (oman lääkärini ainakin 30 % ei saa siitä apua vaikka olisikin puutos), mutta se voi helpottaa merkittävästi mm. uupumusta, lihasheikkoutta ja alentunutta libidoa.

Yleensä naiset tarvitsevat selvästi pienempiä DHEA-annoksia kuin miehet, yleensä enintään 30 mg ja monesti  selvästi vähemmänkin. Joillekin naispuolisille tutuilleni on määrätty 25-50 mg annos. Siinä voi käydä niin, että annos on ihan liian suuri ja siitä tulee haittoja, jolloin ajatellaan, että tämä ei vain sovi minulle. Itse aloitin vain 1/6:lla 25 mg tabletista. Nykyään käytän 25 mg annosta, labrojen mukaan voisi enemmänkin, mutta siitä alkaa tulla haittoja.

5. Muut hormonipuutokset

Lisämunuaiset tuottavat glukokortikoidien, mineralokortikoidien ja DHEA:n lisäksi myös esimerkiksi testosteronia. Miehillä testosteronia tuottavat etenkin kivekset, mutta naisilla tätä lähdettä ei ole.

Naisilla testosteronia tuottavat myös munasarjat – mutta e-pillerit voivat laskea niiden tuotantoa. Varsinkin lisämunuaisten vajaatoiminnan ja e-pillereiden käytön (tai munasarjojen vajaatoiminnan) yhdistelmä voi aiheuttaa testosteronin puutosta. Valitettavasti naisien on hyvin vaikea saada tähän hoitoa, koska niin yleisesti testosteronia pidetään vieläkin vain mieshormonina. DHEA:n tapaan se on naisillakin tärkeä energiatasoille ja libidolle.

Olen myös miettinyt, voisiko osalla lisämunuaisen vajaatoimintaa sairastavista olla puutosta myös adrenaliinista, jota tuottaa lisämnuaisten ydin. Tästä ei kai ole virallista näyttöä. Eräässä lisämunuaisten vajaatoimintaa aiheuttavassa synnynnäisessä sairaudessa, synnynnäisessä lisämunuaisten liikakasvussa (CAH) on havaittu puutetta myös adrenaliinista (nämä ovat hyvin erilaisia sairauksia eikä tästä voi vetää johtopäätöstä, että esimerkiksi Addisonin taudissa näin olisi!). Tällaisen puutoksen lääkitseminen olisi hankalaa, vaikka ei periaatteessa mahdotonta.

Lisämunuaisten vajaatoimintaa sairastavilla on usein myös muita sairauksia. Etenkin Addisonin taudista kärsivillä on erityisesti paljon kilpirauhasen vajaatoimintaa (Hashimoton tyreoidiitti). Koska yhteys tunnetaan hyvin, on epätodennäköistä että kilpirauhassairaus jäisi kokonaan huomiotta, mutta suuri osa kilpirauhaspotilaista on alihoidettuja, mikä voi heikentää elämänlaatua merkittävästi. Myös keliakian mahdollisuus on tärkeä aina muistaa.

Sekundäärisestä eli aivolisäkeperäisestä lisämunuaisen vajaatoiminnasta kärsivillä on yleensä myös muita hormonipuutoksia. Nämä voivat olla puutteellisesti hoidettuja ja usein ovatkin, esimerkiksi kaikki aivolisäkkeen vajaatoiminnasta kärsivät eivät saa kasvuhormonihoitoa, vaikka sitä tarvitsisivatkin. MSH:ta ja oksitosiinia ei Suomessa käytännössä käytetä, luonnollista progesteroniakin harvoin.

Vaikka osaa mahdollisista muista hormonipuutoksista ei käytännössä voi tällä hetkellä korjata, jos lisämunuaispotilaat hoidettaisiin hyvin, en usko, että 50 % jäisi työkyvyttömiksi!

P.S. Jos kortisoni ärsyttää mahaa, suosittelen käyttämään glutamiinia. Itselläni myös lakritsitee on tosi hyvä lääkkeiden aiheuttamaan mahaärsytykseen, mutta siinä on syytä muistaa, että lakritsilla on myös lievää mineralokortikoidivaikutusta, eli toimii kuten Florinef.

Blogin kommentoinnissa on tällä hetkellä rajoituksia, toivottavasti pääsen poistamaan ne mahdollisimman pian.

26 Comments

  1. Hei!
    Minulla todettiin cfs 4v sitten, nyt tammikuussa olin ollut 10v väsynyt, käynyt tutkimuksissa, saanut toistakymmentä dianoosia hullusta luulosairaasta saakka.

    Oireina oli palelu, ruumiinlämpöni oli viimeiset 3v vain 33-34 astetta, palelin jopa saunassa. Ukko heitti löylyä ja minä hytisin kananlihalla.

    Väsymys, se oli hankalin oire, voimattomuus oli viimeisinä aikoina niin kovaa, että kun kävelin 300m kauppaan, huilasin monta kertaa, jalat tuntui ettei kanna ja huimasi (selitys huimaamiselkekkin löytyi, verenpaine oli 53/42) joten ei ihme.

    Lihassärky oli kovaa. Lihakset uupui jo sadan metrin matkalla niin että kun pääsin kotiin nukuin jopa 5h.

    Liuta oli muitakin oireita.

    aiemmin minulla todettiin verenkierto ongelmia, veri ei kiertänyt (tammikuussa selvisi se kiersi enään välttämättömissä kohteissa mm.sydän) ja veri maksi laskimoissa, tuli pintalaskimotukoksia, kävin yöllä ylikierroksilla enkä saanut unta.

    Tammikuussa 2015 jouduin angiinan takia tai lääkkeen (tavanic) aiheuttaneen ripulin takia osastolle, infektiopuolelle. Siellä oli pätevä lääkäri, joka tajusi vuorokaudessa (nukuin 48h ja hämäriä muistikuvia on tuosta sjasta) hän totesi minulla kortisolikriisin.
    Kaikki oireeni täsmäsi, ei tajuttu 10v aikana vaikka olin käyttänyt 18v prednisolonia 5mg/vrk niveltulehdukseen ja käynyt samalla lääkärillä koko ajan ja hän oli määrännyt myös lääkkeet koko 18v ajan.
    Hän tiesi oireeni kaikki, mutta lisämuunuaislamaan tätä ei yhdistetty kertaakaan tuona aikana.

    Sairaalasta pääsyn jälkeen kun kortisonia oli tankattu, kaikki oireeni, paitsi niveltulehdus oli poissa!!! Minulla oli jopa lämmin, ekan kerran 10v en palellut.

  2. Maija, onko sinulla kokemusta Pregnenelonen käytöstä, DHEA:n sijasta? Kun sehän on DHEA, testosteronin ja kaiketi progesteroninkin esiaste! Minulla DHEA ei auttanut ollenkaan, mitenkään mihinkään… Pregnenelonea on nyt pari purkkia, mutta tuo 50 mg kapseli on kyllä nyt liian vahvaa… Täytynee hajoittaa kapselit ja ottaa 1/4 osa?

    • Minulla on pregnenoloniarvot alhaiset, mutta 10 mg annoskin oli ihan liikaa, tuli mm. sydämentykytystä. Edes maailmanluokan hormoniasiantuntija ei osannut tuota selittää. Minulla on kyllä käytössä DHEA, testosteroni ja progesteroni (tai progesteroni vaihdettiin dydregesteroniin). Pregnenolonilla on kuitenkin myös itsessään vaikutusta neurosteroidina, kuten DHEA:llakin, ei vain esiasteena.

      Millä annoksella olet kokeillut DHEA:ta?

      • Hei Maija! Oletko saanut nain hyvin tietoa ja hyodyllisia neuvoja enimmakseen laakareiltasi? Olen itse kaynyt hyvatasoisilla endokrinologeilla taalla Englannissa (seka yksityisella etta julkisella) mutta ellen itse etsisi ja tutkisi asioita netin kautta, en olisi saanut nain paljon tietoa kerattya. Itsellani on sekundaarinen lisamunuaisen vajaatoiminta, johtuen pitkaan kaytetyista astmalaakkeista (kortikosteroidi). Oireeni alkoivat epamaaraisena huimauksena ja huimauskohtauksina seka paansarkyna, suolaisen ruoan himona ja naon sumenemisena, joita kesti noin vuoden ennen kuin menin ihan muun Asian takia laakariin ja he ottivat verikokeet, josta nakivat etta kortisolini oli alhainen. Minulle kuitenkin annettiin taalla julkisella puolella sellaiset ohjeet, etta tarvitsen hydrokortisonitabletteja vain silloin, kun olen sairaana (aika epamaaraisesti sanottu!). Kuitenkin, huomaan etta jos en ota tablettejani, koen tuota huimausta paivittain. Kun otan tabletin, en koe huimausta. Eli selkeasti naen yhteyden tablettien oton valilla. En kuitenkaan ymmarra miksi he pitavat potilastaan nain pimennossa, ja eivat myonna etta tarvitsisin laakitysta paivittain (kuten olet maininnut ylempana, potilaat saattavat olla joko yli- tai alilaakittyja). Huonoina paivina oireet haittaavat normaalia elamaa esim, toissa vaikeuttavat keskittymista, ja en pysty esim. urheilemaan. Hyvina paivina olen kuin normaali, terve ihminen. Taman sairauden lisaksi minulla on PCOS, eli hormonitasapainoni on muutenkin aika sekaisin… olen menossa huomenna taas uuteen synacthen-kokeeseen, eli nahdaan onko arvoissani ollut mitaan parannusta! Tasta aiheesta on kylla hyvin vahan tietoa suomeksi tai Suomesta. Olisi kiva jos tasta aiheesta olisi esimerkiksi jonkinlainen keskustelufoorumi saatavilla Suomessa…

        • Yhdeltäkään endokrinologilta neuvot eivät ole peräisin, kunnollista sellaista ei koskaan löytynyt. Paljon tietoa sain kyllä belgialaisilta lääkäreiltäni, Thierry Hertoghehan on kirjoittanut kirjankin nimenomaan hormonaalisten puutosten hoidosta. Minulla ei valitettavasti ole ollut sitä varaa ostaa, se on tosi kallis, mutta vastaanotoille odottaessani aina ahmin sitä.

          Loput tiedosta perustuu lääketieteellisiin lähteisiin ja omiin ja muiden kokemuksiin. Lisämunuaisten vajaatoimintaa pitäisi hoitaa aina hyvin yksilöllisesti. Esim. että eräs endokrinologian kirja oli sitä mieltä, että hydrokortisonia ei voi ottaa klo 18 jälkeen illalla, tai ei saa nukuttua. Itse en pystynyt nukkumaan tuntia enempää, ellen ottanut hydrokortisonia sekä nukkumaan mennessä että keskellä yötä. Viisaudenhampaan poistossa otin 3x enemmän lisäkortisonia kuin OYSin sivu neuvoi ja sain silti lisämunuaiskriisin.

          Aivolisäkepotilaiden Sella-yhdistyksen palstoilla keskustellaan käsittääkseni myös lisämunuaisen vajaatoiminnasta, silloinkin kun se ei ole aivolisäkeperäistä.

          Oletko kokeillut juoda suolavettä? Se voisi helpottaa oireitasi, vaikka ei tietysti korvaa asianmukaista lääkitystä.

          • Kiitos nopeasta vastauksesta! Katsonpas netista tuon kirjan, jospa paikallisessa kirjastossa olisi tai sitten e-kirjana…? Kiitos tuosta Sella-foorumi vinkista, kaynpas katsomassa ne nettisivut!

            Olen kokeillut suolavetta ja kesaisin myos niita suola/sokeritasapainoa auttavia juomia (oireeni pahentuvat aina kuumalla saalla, onneksi nyt sijoitin ilmanvaihtolaitteeseen etta saan nukuttua kuumina kesaoina!). Suolaiset juomat ja ruuat helpottavat oireita joksikin aikaa, esimerkiksi muutama suolapahkina paremman puutteessa auttaa jo.

            Jaan seuraamaan ja lukemaan blogiasi 🙂

          • Tuskin kirjastot ostavat 200 euron kirjoja ja e-kirjana sitä ei ole ollenkaan. :-/

  3. Maija, mulla oli Yliopiston Apteekin 25 mg valmiste, kun sitä ei Suomesta saa muuten. Käytin ensin 1/4 tabua jonkin aikaa, sitten 1/2 jonkin aikaa ja kokonaistakin. Ei mitään muuta, kuin ihon pintarasvoittumista ja rasvainen tukka plus karvankasvua naamaan – hyi… Joo, hajoitin ne pregnenelone kapselit, ja ajattelin ottaa veitsenkärjellisen aina kuureina. Tuo 50 mg nosti hieman sykettä ja verenpainetta, jatkan sillä noin 1/5 kapselilla. Aloitan myös Lion ensi viikolla thyroxinin rinnalle. Siitä pelkään saavani sydämen tykyttelyä, kun tuntuu monella aiheuttavan sitä? Mulla myös proge, voiteena käytössä. Tämä sun blogi on todella mielenkiintoinen!

  4. Kiitos! Yritän saada DHEA:n kokeiluun yksityiseltä lääkäriltä. Lio ja Hydrocortison jo käytössä, mutta yhä uupumusta, migreeniä kuukautisia ennen ja jälkeen ja masennusta. En ole työkykyinen tällä hetkellä, eli stressiä työpaikalla sairasloman ja Kelan kanssa. Elämä voi joskus olla mahdottoman vaikeaa.

  5. Oi kiitos blogistasi!!! Niin paljon asioita saanut tajuttua!

    Luen kohta uudelleen!
    Olisiko suuosituksia hyvästä lääkäristä Helsingin suunnalla?
    Itsellä alhainen kortisoli, alhainen aldosteroni, alhainen reniini, matala verenpaine, alhainen ruumiinlämpö, kilpirauhas-arvot viitteissä, lisiksen uupumisoireista 2/3 ellei enemmänkin…

    • En oikein tunne Suomen lääkäreitä, en löytänyt koskaan Suomesta siedettävää endokrinologia. Hoidan hormoniasiani Belgiassa.

    • Huomenta
      Luin viestisi. Kaipailet hyvää endokrinologia. Sellaisia voisivat olla Matti Välimäki Helsingissä (Aava) ja Ilvesmäki kaiketi Hgissä tai Lahdessa.
      Itse olen sairastanut synnytyksen aiheuttaman aivoverenvudon johdosta aivolisäkkeen vajaatoimintaa jo yli 40 vuotta.
      Lääkitys ja sen kohdalleen saaminen on ollut koko ajan vaikeaa. Hormonit eivät ole ihan selkeä juttu, ei ainakaan näin potilaalle. Vaikeinta on vuosien varrella ollut se, että ei uskota potilaan kertomusta. Tk-lääkäreistä ei ole apua, tavritset todella edokrinologin. Monissa paikoissa tarjoavat sisätautilääkäriä, ei riitä tieto-taito heillä.
      Olen itse ottanut asioista selvää ja jutellut paljon mm Välimäen kanssa vuosien varrella. Yiopistosairaaloissa tehdään hormonikokeita, mutta olen oppiniut että sairaalan lausuntoon mm Oulun ys. ei kannata luottaa, vaan täytyy mennä tulosten kanssa privaattilääkäriin, jolla on aikaa paneutua juuri sinun ongelmaasi. Lisäksi yliopistosairaaloissa on erikosituvia lääkäreita oppimassa uutta ja heidän tiensä endokrinologeiksi on vasta aluillaan.
      Parempaa tulevaisuutta sinulle.
      Paula

  6. Enää jos kortisolitaso ok mutta aldosteroni,dhea t4v ja tsh arvot viitteitä mutta alhaiset?

  7. Ja jatkan vielä että lämpö n. 35+ C° ja kun esmes olin sikataudissa nii muut 40 kuumeessa minulla laski lämpö ennestään..eli sairaana n. 34 ja vähänpäälle. Matalat verenpaineet myös. Armoton väsymys ollut jo n.6 vuotta (ja en oo ottanut sikapiikkiä)
    Lihakset ei kestä edes pientä lenkkeilyä..

  8. Siis täh onko pregnenolonia yliopiston apteekin valmistamana nyt? Itse kysyin jokin aikaa sitten ja ei ollut…

  9. Moikka, jos tiedät että lakritsinjuuri kerran auttaa niin oletko harkinnut kokeilla yrttilääkintää eli seos joka tasaa kehosi ongelmia, mm juuri tuloa lakritsinjuurta? Ayurvedalääkäri lienee se taho joka tuntee sellaiset lääkkeet.

    • Lakritsijuuri voi auttaa lievässä lisämunuaisen vajaatoiminnassa, mutta sen vaikutus on lähinnä mineralokortikoidia vastaava (se ei “tasaa kehon ongelmia” vaan toimii samankaltaisesti kuin aldosteroni), minä taas tarvitsen ennen kaikkea glukokortikoidia. Minulla on vaikea lisämunuaisten vajaatoiminta, joka ilman lääkkeitä johtaisi nopeasti kuolemaan.

      Aiemmin olen kokeillut kyllä “kaikki” lisämunuaisongelmien hoidossa käytetyt lisäravinteet, kuten lakritsijuuri, pantoteenihappo ja useita adaptogeenejä. Mistään niistä en huomannut havaittavaa apua. Lakritsijuurta käytän edelleen ajoittain mahahaavan ehkäisyyn, jos olen joutunut ottamaan paljon tulehduskipulääkkeitä.

      Lakritsijuuren käyttäminen esim. Addisonin taudin hoitoon voi pahimmillaan olla hengenvaarallista, jos sillä korvataan välttämätön steroidihoito. Tätä ei ole syytä unohtaa.

  10. Mistä on saanut näin paljon ja hyvää hoitoa? Yritän etsiä lääkäriä lisämunuaisen uupumukseen, mutta en ole vielä törmännyt kaikkiin näihin hoitoihin. Ja aika kalliiksi näyttää tulevan. Itselläni on kilpirauhanen poistettu ja siitä on lisämunuaisuupumus, mutta myös kilpirauhashoito tarvitsisi “fiksausta”.

  11. Hienoa. Täällä Suomessa hoitomahdollisuudet näyttävät aika olemattomilta/huonoilta 🙁

  12. Jos jollekulle tulee vielä Suomessa vastaanottoa pitävistä lääkärivinkkejä, please laittakaa kommenttiboxiin . meitä apua tarvitsevia kun riittää, mutta suomesta ei tosiaan tunnu asiantuntevia lääkäreitä löytyvän ;(

    • ota yhteys jos et ole saanut lääkäriä vielä . esim facebookin kautta (maria-terttu lindfors)

  13. Sain äsken muissa asioissa tietää labaratuloksista, että kortiloarvoni on 20. En saa lääkäriä kiinni ennen ensi tiistaita. Mitäs nyt?

    • Huh, tuo on kyllä todella alhainen arvo, jos kyseessä on tosiaan aamukortisoli, jossa viitteiden alaraja on useita satoja. Suosittelisin välttämään stressiä ja mitään fysiologisesti rankkaa (esim. saunominen, suursiivous tai juoksulenkit). Jos satut sairastumaan flunssaan tai vatsatautiin ennen kuin pääset juttelemaan lääkärillesi, niin Kyypakkaus apteekista ja siitä vähän hydrokortisonia.

  14. Hei! Asun itse Englannissa (Cambridgessa, jossa toki mailman parhaimpia yliopistoja ja siten yliopistollinen sairaala) ja taalla myos on erittain hyvatasoisia endokrinologeja. Olen ollut seka yksityisella, etta julkisella puolella.

  15. Suomessa näistä asioita tietävät ainakin Antioksidanttiklinikka ja Anneli Patja (HKI).

Leave a Reply

Required fields are marked *.