Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Statiinien hyödyt

| 0 comments

Viime viikolla pohdiskelin tässä blogissa statiinien haittoja. Tässä postauksessa käsitellään niiden hyötyjä. Sellaisiakin kun on, mikä julkisessa keskustelussa pääsee helposti unohtumaan.

Kolesterolia voi laskea myös monilla ruokavaliomuutoksilla ja lisäravinteilla, joita ei tämän artikkelin puitteissa ole tilaa käsitellä. Statiinien etuna on se, että ne paitsi laskevat kolesterolia, myös vähentävät tulehdusta (inflammaatiota). Markkinoilla olevista statiineista atorvastatiinilla on voimakkain anti-inflammatorinen vaikutus ja fluvastatiinilla vähäisin.

Statiineilla on myös antioksidanttivaikutusta ja ne vähentävät veren hyytymistä. Toisaalta monet muutkin kolesterolia laskevat tai muuten sydäntautiriskiä alentavat aineet vähentävät nekin tulehdusta, ovat antioksidantteja ja/tai vähentävät veren hyytymistä.

Statiineja on kokeiltu hoidoksi moniin eri autoimmuunisairauksiin. Näistä tutkimuksista kerrotaan tarkemmin kirjassani Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin. Eniten tutkimuksia on aaltoilevasta MS-taudista (RRMS), joissa kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa on saatu apua simvastatiinilla tai atorvastatiinilla.

Useita tutkimuksia useilla eri statiineilla on myös sklerodermassa eli systeemisessä skleroosissa. Jälleen kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa niistä oli apua. Tosin toisin kuin MS-tautitutkimukset, suurin osa näistä ei ollut kaksoissokkotutkimuksia, joten statiinien todellinen arvo skleroderman hoidossa jää vielä auki.

Useita tutkimuksia löytyy myös esimerkiksi nivelreumasta ja Crohnin taudista, yksittäisiä myös kilpirauhassairauksista, fosfolipidivasta-aineoireyhtymästä, psoriasiksesta, Kawasakin taudista ja uveiitista (eläintutkimus). Alopecia areatasta on julkaistu tapauskertomuksia ja tapaussarjoja. Sen sijaan MG-tautia (myastenia gravis) sairastaville statiineja ei suositella.

Statiineja tutkitaan hoitona myös endometrioosiin. Siinä päävaikutukseksi on epäilty antiangiogeenistä eli verisuonten kasvua ehkäisevää vaikutusta.

Statiinit voivat myös ehkäistä joitain syöpiä, kuten ruoansulatuskanavan syövät ja maksasyöpä, mahdollisesti myös eturauhassyöpä. Tässäkin kyseessä voi olla antiangiogeeninen vaikutus.

Hiljattain twiittasin, että suomalaistutkijoiden mukaan statiinit näyttävät jopa puolittavan eturauhassyöpä- ja rintasyöpäkuoleman riskin. Kyse on nimenomaan potilaista, jotka ovat käyttäneet statiinia useita vuosia ennen diagnoosia, joten nyt testataan, auttaisiko statiinihoitohoito myös eturauhassyöpädiagnoosin jälkeen.

Statiinien on esitetty myös vaikuttavan edullisesti luuntiheyteen, mutta tästä on ristiriitaista näyttöä. Useissa tutkimuksissa statiinit ovat parantaneet luuntiheyttä tai vähentäneet murtumariskiä, mutta kaikissa tutkimuksissa tällaista ei ole havaittu. Kenties perimä tai esimerkiksi ruokavalio voivat osaltaan vaikuttaa siihen, onko statiineista apua.

Suuressa väestötutkimuksessa simvastatiini laski muistisairauden riskin jopa alle puoleen ja atorvastatiini laski sitä enintään hyvin vähän, lovastatiini taas ei vaikuttanut riskiin. Simvastatiini vähensi myös Parkinsonin taudin riskin noin puoleen. Tämä on sinänsä hyvin mielenkiintoinen tulos, sillä lovastatiini on simvastatiinia lipofiilisempi (eli pääsee paremmin keskushermostoon), mutta simvastatiini on toisaalta muuten tehokkaampi.

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tuo dementiariskin ja syöpäkuolemariskin lasku eivät ole ihan pieniä asioita. Jokainen joutuu tietysti omalla kohdallaan – mieluiten tietenkin lääkärin kanssa – punnitsemaan, ovatko hyödyt suuremmat kuin haitat, liittyen esimerkiksi eri sairauksien sukurasitteeseen.

Leave a Reply

Required fields are marked *.