Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Tuhansien eurojen lääkkeet valuvat hukkaan?

| 4 Comments

Olen nyt jonkin aikaa käyttänyt kasvuhormonin puutokseen minulle määrättyä Omnitrope-valmistetta. Sitä pistetään ihon alle insuliinikynää muistuttavalla injektiokynällä. Triviaalia puuhaa, kun saa laitteen kasaan ja oppii tekniikan.

Minua vaivasi kuitenkin yksi asia. Pistoksen jälkeen neulan kärkeen ilmestyi aina tippa tai kaksi lääkettä, joka siis menee hukkaan. Tippakin on paljon, kun 1,5 millilitran vetoinen patruuna voi alun pienellä annoksella riittää kuukaudenkin.

Käyttöohje sanoi, että pistoksen jälkeen neulan kärkeen ei kuulu ilmestyä nestettä ja jos näin kuitenkin käy, pidä neula ensi kerralla paikallaan pidempään kuin ohjeistetun 5 sekuntia. Omasta mielestäni pidin neulaa ihossa jopa 15 sekuntia. Tarkistin vielä asian sekuntikellolla, jos vaikka ajantajuni heittäisi, mutta ei. Vielä selvästi pidempikään aika ei auttanut.

Alkoi huolestuttaa, teenkö jotain väärin tai olenko saanut viallisen kynän. Tein nettihakuja ja muut käyttäjät valittivat kuitenkin aivan samasta asiasta. Useat olivat vaihtaneet ongelman takia toiseen kasvuhormonivalmisteeseen.

Lisäksi löytyi tutkimus, jonka lukeminen ei ollut yhtään kivaa. Sen mukaan nimittäin Omnitrope Pen-5 hukkaa reilusti lääkeainetta jo ennen injektiota, selvästi enemmän kuin mikään kilpailijan Norditropen erilaisista annostelulaitteista.

Omnitrope Peniä käytettäessä pahimmillaan vuodessa menee hukkaan jopa noin noin 40 mg kasvuhormonia. Yksi 5 mg patruuna maksaa noin 120 euroa. Hukkaa tulisi vuodessa melkein tuhannen euron edestä. Minulla ja monilla muilla se menee vieläpä omasta pussista, ei sairasvakuutuksen.

Lapset ja joskus aikuisetkin käyttävät selvästi isompia annoksia kasvuhormonia. Heillä on käytössä usein 10 mg Omnitrope-patruunat. Niitä menisi tutkimuksen arvion mukaan vuodessa hukkaan samoin noin 8-9 kappaletta. Hukkaan valuvan lääkkeen vuosikustannukset kasvavat yhä pöyristyttävämmäksi, jopa noin kahteentuhanteen euroon.

En ole tutkimuksen luettuani varma, onko siinä huomioitu pistoksen jälkeinen hukkaanmeno, kun minusta siinä puhutaan vain sitä edeltävästä hukasta. No, syytä olisi olla huomioitu…

Kyseessä on yksittäinen tutkimus ja kaikilla tutkimuksen tehneillä tutkijoilla oli sidoksia Novo Nordiskiin, joka valmistaa tutkimuksessa huikeasti paremmin selvinneitä Norditrope-merkkisen kasvuhormonin annostelulaitteita. Voi siis olla, että Omnitrope Pen ei oikeasti ole yhtä surkea kuin tutkimus väittää ja/tai että Norditrope todellisuudessa hukkaa väitettyä enemmän. Käyttäjien kokemusten mukaan hormonia joka tapauksessa menee hukkaan.

Muita vastaavia tutkimuksia ei ole tehty. Ruiskulla annosteltua Omnitrope-ainetta on verrattu muihin kasvuhormoneihin (ja todettu bioidenttiseksi), mutta sen kynäannostelusta on nähdäkseni vain kaksi julkaistua tutkimusta, josta toinen selvitti ainoastaan käytön helppoutta.

Viime syksynä, pian tutkimuksen julkaisun jälkeen, markkinoille tuli Omnitropen uusi injektiokynä SurePal. Esimerkiksi Suomessa Pen-5 ei ole enää markkinoilla. SurePalin ruikkimisia ei ilmeisesti ole tutkittu, ainakaan missään julkaistussa tutkimuksessa, ja siihen menee joka tapauksessa erimallinen patruuna. Voi hyvin olla, että SurePal ei hukkaa lääkettä – harmi että minulle ei sellaista määrätty.

Olen ostanut Omnitropen Pen-5 -versiota viiden patruunan paketin, joten pistelen sitä vielä itseeni ainakin tovin. Pitää selvittää, pystyisinkö sen jälkeen vaihtamaan toiseen tuotteeseen ja pitäisikö lääkärini harkita vaihtoa jopa kaikille potilailleen.

Tuntuu oudolta, että markkinoille on voitu hyväksyä tällainen tuote, kun itse lääkkeet kuitenkin tutkitaan hyvin tarkoin.

4 Comments

  1. Ensimmäinen ajatukseni: nerokasta, saa myytyä enemmän itse ainetta! Toivottavasti ei ole ihan siitä kyse..

    Monilla aloillahan kaiken maailman johtajat ja myyntipäälliköt saattaa painostaa pistämään keskeneräisen tuotteen markkinoille, jotta saadaan kehitysrahat takaisin, vaikka tuotteen kehittäjät olisi eri mieltä.

    • Niin, se on tietysti monelle ensimmäinen ajatus. Mutta luulen, että tässä ei ole kuitenkaan ollut tahallinen virhe. Luulen että tuo SurePal-injektiokynä on julkaistu juuri tämän ongelman ratkaiseksi, vaikka virallisesti syynä onkin helppokäyttöisyys jne.

  2. Tuossa saattaa olla kyseessä myös ihan tavallinen fysiikan ilmiö. Kun lääkeainetta pistetään moniannoskynästä, kynän sisällä oleva neste lämpenee ja laajenee käsiteltäessä, ja poistuu sen vuoksi injektioneulan kautta pistoksen jälkeen. Tämä korostuu etenkin silloin, kun ympäristön (tai lääkeaineen) lämpötila on matala (jääkaappisäilytys?), ja annostelijaa puristetaan lämpimässä kämmenessä. Periaatteessa ylimääräinen odottelu pistoksen jälkeen saattaa jopa pahentaa tilannetta, kun lääkeaine lämpenee käden sisällä enemmän kuin nopeassa pistoksessa. Yleensä injektion jälkeen odotetaan sen vuoksi, ettei lääkeaine pääse pullahtamaan ihon alta pinnalle.

    • Kuulostaa ihan loogiselta. Silti sekä tutkimukset että käyttäjien anekdotaaliset kokemukset viittaavat siihen, että muilla kasvuhormonimerkeillä tämä on selvästi vähäisempää.

      Itse patruuna on vain kynän alapuolikkaassa, joten sinänsä puristamisen ei pitäisi juuri siihen vaikuttaa, kun käsi on kynän yläosassa. (Varsinkin jos patruuna ei ole aivan täysi, enkä ole huomannut vuotamisessa eroa täyden ja lähes tyhjän patruunan välillä.)

      Tietysti kyseessä voi olla sekin, että osa kasvuhormoneista säilyy huoneenlämmössä eikä lämpöeroa silloin ole, mutta ongelmaa se ei muuta mihinkään (plus huoneenlämmössä säilyvä lääke on muutenkin selvästi kätevämpi).

Leave a Reply

Required fields are marked *.