Nyt on “folic acid awareness week” eli foolihappotietoisuusviikko. Ihan ensiksi voisi aloittaa siitä, että foolihappo ei (yleisestä väärinkäsityksestä huolimatta) ole ihmiselle välttämätön aine (toisin kuin metyylifolaatti), vaan monelle jopa haitallinen, ja siksi se pitäisi minusta kokonaan kieltää. Avainsana tässä on MTHFR.
MTHFR on tämän hetken puhutuin geenimutaatio, tai siis useat eri MTHFR-geenin mutaatiot, tunnetuimpina SNP:t C677T ja A1298C. MTHFR:lle on omistettu lukuisia omia webbisivustoja ja jopa noille yksittäisille mutaatioille on omat domainit. Käytännössä kaikki terveysblogit ja -saitit kirjoittavat siitä, eivätkä syyttä.
MTHFR eli metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi on entsyymi, jota tarvitaan mm. foolihapon ja joidenkin muiden folaatin muotojen aktivoimiseen solujen käyttämäksi metyylifolaatiksi eli 5-MTHF:ksi. Foolihappo on synteettinen aine, jota on vitamiinivalmisteissa ja vitaminoiduissa ruoissa.
MTHFR-asian suosion selittää mutaatioiden yleisyys ja se, miten helposti siihen voi itse vaikuttaa. MTHFR-mutaatioiden kantajat – esimerkiksi heterotsygoottista eli lievää C677T-mutaatiota kantaa jopa kolmannes suomalaisista, vaikeampaa homotsygoottista mutaatiota muutama prosentti – eivät pysty muuntamaan foolihappoa tehokkaasti aktiiviseksi folaatiksi. Tämän merkityksestä kiistellään.
Virallinen näkökanta yleensä on, että foolihappo on MTHFR-mutanteilla vähemmän tehokasta (silti Suomessa suositellaan raskausaikana kaikille foolihappoa…). Monen vaihtoehtolääkärin ja potilaan kanta on, että foolihappo on näiden mutaatioiden kantajille haitallista tai jopa haitallista, koska se kertyy elimistöön ja voi myös heikentää metyylifolaatin tehoa.
MTHFR-mutaatiot on yhdistetty mm. skitsofreniaan, veritulppiin ja raskauskomplikaatioihin. Usein puhutaan yhteydestä autismiin ja lisäksi spekuloidaan yhteyttä esimerkiksi CFS/ME:hen ja Ehlers-Danlosin syndroomaan. Tutkimuksia tulee koko ajan lisää.
Netistä löytyy monenlaisia hoitoprotokollia MTHFR-ongelmiin. Joissain käytetään vain aktiivista folaattia ja yleensä B12-vitamiinia, monissa suositellaan ainakin alussa käyttämään kaliumlisää ja joissain vedetään isoa kirjoa erilaisia lisäravinteita kalaöljystä probiootteihin. Moni esimerkiksi CFS/ME:stä kärsivä tuttu on huomannut huiman eron voinnissaan jo ensimmäisenä päivänä alettuaan käyttää metyylifolaattia.
MTHFR-mutaationsa voi testata 23andMe-geenitestillä ($99 + postikulut, mihin hintaan selvitetään tuhansia geenejä). Itseltäni löytyi vain lievä, heterotsygoottinen C677T-mutaatio. Minulla oli kuitenkin aiemmin selvästi kohonneet folaattiarvot veressä, kun vielä söin monivitamiinia, mikä viittaa siihen, että foolihappoa kertyi vereen.
Lopetin monivitamiinin käytön (foolihapottomia monivitamiineja on, mutta ne ovat yleensä varsin kalliita) ja aloin käyttää Solgarin metyylifolaattia. Tästä onkin ollut apua, vaikka aluksi sain pienistäkin määristä folaattia haittavaikutuksia, kuten palelua, väsymystä ja migreeniä. Esimerkiksi 400 mcg -> 500 mcg annosnosto aiheutti selviä oireita.
Suosittelisin ehdottomasti kaikille raskaana oleville metyylifolaattia foolihapon sijaan. Miksi ottaa mitään riskejä lapsensa terveyden suhteen? Folaattihan ei vaikuta pelkästään selkäydinhalkiota ehkäisevästi, vaan metylaatio on raskausaikana erittäin tärkeää muutenkin. Foolihapon suositteleminen raskausaikana (metyylifolaatin sijaan) on vastuutonta.
Jos kärsit B12-vitamiinin puutoksesta, metyylifolaatti voi pahentaa sen oireita, ja B12:n puutos on varsin yleinen. Muuten ei ole haittaa foolihapon vaihtamisesta tehokkaampaan metyylifolaattiin, vaikka MTHFR-mutaatioita ei olisikaan (tai ei haluaisi niitä testata), vaikka se tosiaan käytännössä estääkin monivitamiinin ja useimpien moni-B-vitamiinien käytön. Jos puutos on paha, alkuun voi tulla tuollaisia oireita kuin minulla.
Solgarin metyylifolaatti (Metafolin) on varsin kohtuuhintaista ja monet luontaistuotekaupat voivat tilata sitä, vaikkei sitä varastossa olisikaan. Yhdysvalloissa vahvoja, reseptillä saatavia metyylifolaattivalmisteita (esim. 7,5 mg eli 7 500 mcg) käytetään mm. masennuksen tukihoitoina. Pienemmistäkin annoksista voi olla apua masennukseen.
January 12, 2014 at 8:08 pm
Olisiko sinulla
a) kliinistä tai epidemiologista näyttöä foolihapon haitallisuudesta raskaana oleville ja/tai väestölle ylipäätään
sekä
b) samanlaista näyttöä metyylifoliitin eduista ylipäätään?
January 18, 2014 at 3:15 am
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23212058
January 22, 2014 at 10:32 pm
Kys. tutkimus ei käsittele sen enempää raskaana olevia kuin koko väestöä. Eikä kerro mitään foolihapon haitoista.
February 26, 2014 at 4:36 pm
Tuossa yksi tuore kriittinen tutkimus: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24512932
Yksinkertainen PubMed haku sanoilla “folic accid” antaa paljon aiheeseen liittyvää. Jos aihe oikeasti kiinnostaa
July 19, 2014 at 3:06 pm
mittautitko siis folaattiarvot verikokeella?Mistä tiedät ettei folaattiarvot olleet koholla siksi että sait folaattia liikaa monivitamiinitabletista?jos ei kanna mutaatiota, niin on tarpeetonta ja turhaa vaivaa ryhtyä hankkimaan metyylifolaattia foolihapon tilalle.
July 22, 2014 at 6:02 pm
Monivitamiinissa oli hyvin vähän foolihappoa, monivitamiinin käytöllä ei pitäisi nousta noin korkealle arvot.
MTHFR-mutaatiota kantaa jopa 40 % ihmisistä. Jos asiat menisivät fiksusti, kenenkään ei tarvitsisi alkaa etsiskellä metyylifolaattia, vaan esim. kaikki monivitamiinit sisältäisivät sitä, eikä foolihappoa olisi markkinoilla lainkaan.
January 11, 2015 at 11:01 pm
sait arvot laskemaan normaaliksi ja missä ajassa .ja vältitköfolaattiasisältäviä ruokia tai b 12 vitamiinia sis ruokia tuolloin.tuliko sinulle foolihaposta oireita ja kuinka korkealla olivat arvosi?m istä tiesit ettöä foolihappo kertyy elimistöösi, kuinka paljon monivitaminitabletissa on foolihappoa
January 13, 2015 at 10:03 pm
En vältellyt folaattipitoisia ruokia enkä tietenkään myös B12-vitamiinia (jota käytän metyylikobalamiinin muodossa). Folaattiarvoni oli muistaakseni luokkaa 1400 kun käytin foolihappoa, viitteiden yläraja on alle 1000.
Foolihapon käytöstä minulle ei tullut oireita, mutta metyylifolaatin käyttö ilman foolihappoa lievitti oireita, jotka eivät lievittyneet silloin kun käytin molempia. Samaa olen kuullut muilta, esim. migreenin suhteen. Käytin monivitamiinia, jossa oli 400 mcg päivässä foolihappoa. Nykyään käytän 2 x 800 mcg päivässä metyylifolaattia, tosin luultavasti lasken sen 1,5 pilleriin lähiaikoina.
January 22, 2015 at 6:45 pm
Moi!
En löydä tutkimustietoa tätä tukemaan “foolihappo ei (yleisestä väärinkäsityksestä huolimatta) ole ihmiselle välttämätön aine (toisin kuin metyylifolaatti), vaan monelle jopa haitallinen”. Voitko auttaa?
September 24, 2015 at 12:43 pm
Hei, voisitkohan laittaa tähän linkkejä foolihapottomiin monivitamiineihin. En löydä sellaisia! Kiitos 🙂
September 24, 2015 at 2:27 pm
Tällaisia vitamiinivalmisteita on ainakin puolisen tusinaa, mutta suurin osa on tosi kalliita. Ainoa löytämäni kohtuuhintainen on Life Extension Foundationin Two-Per-Day ja One-Per-Day, jotka ovat muutenkin tosi hyviä vitamiinivalmisteita, eivät juuri jää jälkeen moninkertaisesti kalliimmista. Siinä kuitenkin on ruokaperäistä, sitruunan kuoresta valmistettua folaattia (joka siis ei ole foolihappoa eikä metyylifolaattia), joka joillekin ihmisille voi teoriassa aiheuttaa ongelmia. Itselläni se ei ole heikentänyt metyylifolaatin tehoa, toisin kuin foolihappo teki.
March 7, 2016 at 3:59 pm
Moi,
LEF on päivittänyt Two Per Day -tuotettaan:
http://www.lifeextension.com/vitamins-supplements/item02014/two-per-day-capsules#panelSupplements
Eikös tuo ole metyylifolaattia:
“Folate (as L-5-methyltetrahydrofolate calcium salt) 400 mcg”
Harmi että laittavat valmisteeseen 75 mg B6:ta per 2 kapselia joka on ainakin itselleni turhan iso annos B6:sta (jotkut saa B6 yliannostusoireita jo 50 mg tai matalammillakin päiväannoksilla pitempiaikaisessa käytössä).
March 7, 2016 at 11:24 pm
Juu, se on metyylifolaattia. Itsellä onkin tuota uutta versiota jo kaapissa. B6-annos on tosiaan aika tuhti. Onneksi itselleni ei ole liikaa, tosin otan yleensä vain yhden kapselin päivässä (kahdellakaan ei kyllä ollut liikaa).
March 9, 2016 at 6:04 pm
Jos alkaa ilmetä kihelmöintiä, puutumista ja/tai kipuja jalkojen ja käsien ääreisosissa saattaa olla B6 yliannos kyseessä. Yleensä löytyy tieto että yli 100 tai yli 200 mg vrk pitkäaikaiskäytössä aiheuttaisi neurologisia ongelmia.
March 10, 2016 at 9:04 am
Juu, tiedän kyllä mitkä oireet ovat ja että joillain ihmisillä ne ilmaantuvat jo varsin pienillä annoksilla.
September 25, 2015 at 7:21 pm
Kiitos nopeasta vastauksestasi!
January 31, 2017 at 5:51 pm
Edellä joku totesi että … “Jos alkaa ilmetä kihelmöintiä, puutumista ja/tai kipuja jalkojen ja käsien ääreisosissa saattaa olla B6 yliannos kyseessä. Yleensä löytyy tieto että yli 100 tai yli 200 mg vrk pitkäaikaiskäytössä aiheuttaisi neurologisia ongelmia.”
Minulla alkoi jokin aika sitten todella epämiellyttävä kihelmöinti kehossa – ja itse mietin, voiko käyttämilläni FitLine-lisäraviteilla olla yhteyttä siihen..?
May 24, 2018 at 11:51 am
Nyt on terveyskauppoihin ja joihinkin apteekkeihin tullut monivitamiinivalmisteita, joissa on aktiivista metyylifolaattia ja metyylikobalamiinia…näitä brändejä ovat esim. Terranova ja Nordiq
August 11, 2018 at 5:46 pm
Minulla on myos em.kihelmointia ja olen syonyt vain b12:ta.Syon sita reseptilla.Laitoin sen tauolle ja sen jalkeen oireet alkoivat.Ei valttamatta johdu b12ta koska sen taso nyt normaali.
February 17, 2019 at 1:08 pm
Eli prosessoimaton RUOKA sisältää yleensä tai aina metyylifolaattia? Osa vitamiinivalmistajista (virheellisesti?) väittää, että ruoka ei sisällä metyylifolaattia.
Eli esimerkiksi tämä yritys, huijaako?
https://qnlabs.com/max-stress-b-1.html
“Research shows while the body is able to absorb food-source vitamin Bs, it must further convert them to these coenzyme forms in order for it to become metabolically active in the body”.
Mitään tieteellisiä lähdeviitteitä eivät anna ja sillä perusteella veikkaan huijaukseksi.