Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Terveysvuosi 2013

| 1 Comment

Kirjoitin jälleen aiempien vuosien tapaan yhteenvedon terveysvuodesta 2013, niin omalta kohdaltani kuin yleisemminkin.

Pari kuukautta sitten julkaistiin uusi tietokirjani Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin. Hiljattain julkaistiin myös uusi romaanini Häpeämätön, joka käsittelee Ehlers-Danlosin oireyhtymää.

Vuoden terveysuutiset ja -tapaukset

En osaa sanoa, mikä olisi vuoden tärkein terveysuutinen, mutta esimerkiksi Naturessa julkaistu artikkeli suolan mahdollisesta osuudesta autoimmuunisairauksiin oli hyvin kiinnostava.

Eräs mielestäni mielenkiintoisimmista artikkeleista ilmestyi ihan hiljattain ja käsittelee sitä, miten epilepsialääke valproaatin avulla voidaan aikuiselle opettaa absoluuttinen sävelkorva, mikä normaalisti onnistuu vain lapsuudessa. Tutkimus vaatii toki toistamista. Vastaava voisi onnistua myös niasiiniamidilla tai butyraatilla, jotka ovat samankaltaisia HDAC-estäjiä kuin valproaatti.

Olen seurannut mielenkiinnolla myös pieniannoksisen naltreksonin eli LDN:n patentit ostaneen TNI Biotechin puuhia Afrikassa. LDN on tarkoitus saada käyttöön siellä miljoonilla potilailla ja yritys aikoo tehdä kliinisiä tutkimuksia, jotta LDN saisi FDA-hyväksynnän mm. Crohnin tautiin Yhdysvalloissa. LDN:stä julkaistiin uusi Crohn-tutkimus lapsilla ja vihdoin kauan odotettu toinen fibromyalgiatutkimus.

MS-tautiin hyväksyttiin tänä vuonna EU:ssa poikkeuksellisen suuri määrä uusia lääkkeitä, peräti kolme: alemtutsumabi, teriflunomidi ja dimetyylifumaraatti (sekä oirelääke Nuedexta tunteiden epävakauteen). Itse uskon kuitenkin pieniannoksisen naltreksonin olevan ylivoimaisesti tehokkain ja turvallisin – ja tietysti myös reilusti edullisin.

Lääketieteen ja terveysalan trendejä

Terveystrendeistä superruoat ovat edelleen yllättävän pinnalla, erityisesti ehkä raakasuklaa, kvinoa ja marjat. Yksi uusimmista on erittäin runsaasti omega-3-rasvoja sisältävät sacha inchi -kasvin pähkinämäiset siemenet. Hamppu kasvattaa suosiotaan.

Pääasiassa ulkoisesti käytettävät “superöljyt” kuten tyrniöljy (jota käytetään melko paljon myös sisäisesti), ruusunmarjansiemenöljy, tamanuöljy, kukuipähkinöljy ja arganiaöljy kasvattavat suosiotaan. Tutkimuksia ihosairauksien hoidossa on toistaiseksi vähän, mutta lisää on toivottavasti tulossa.

MTHFR ja siten B12-vitamiini ja metyylifolaatti ovat yksi kaikkein voimakkaimmin nousseista puheenaiheista netin terveyspiireissä. Tästä kirjoitan lähiaikoina lisää. Yleisestikin yksilöllinen, perimään perustuva ravitsemus on ollut pinnalla.

Paleoruokavalio pysyy suosittuna, vaikka sitä on paljon kritisoitukin. Myös K2-vitamiinin ja sitä sisältävien hapatettujen ruokien (kuten kefiiri, kombucha ja hapankaali) uskoisin olevan nouseva trendi, aivan syystä.

Gluteenin osuus sairauksiin aiheuttaa yhä paljon kiihkeää keskustelua. Verensokerin, insuliiniherkkyyden ja kakkostyypin diabeteksen yhteys esimerkiksi Alzheimerin tautiin on ollut paljon otsikoissa.

Suolistobakteerit ja ulosteensiirrot ovat ahkeran tutkimuksen kohteena ja erilaiset ulkoiset probioottituotteet saattavat olla ensi vuoden hitti. Vaihtoehtopiireissä keskustellaan hiljattain löytyneestä Protomyxzoa rheumatica -loisesta (FL1953), jonka olemassaolokin on tosin kiistanalainen, ja siihen ja muihin mikrobeihin liitetyistä biofilmeistä.

Nikotiinin käyttö kroonisten sairauksien hoidossa ei ole näkynyt otsikoissa, mutta tutkimusten määrä on selvästi lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana, joten eiköhän ensi vuonnakin saada jotain mielenkiintoista esiin aiheesta. Tupakasta peräisin oleva anatabiini saattaa sekin olla tulossa suosioon. Myös andrographis-yrtin tutkimus on kasvanut voimakkaasti ja se on kolmosvaiheen tutkimuksissa haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa.

Joukkorahoitus on iso juttu juuri nyt. Sillä on rahoitettu niin lääketieteellisiä tutkimuksia kuin tiedon levittämistä sairauksista.

Suomessa pinnalla

Kosteusvaurioista ja homeongelmista on tänä vuonna kirjoitettu paljon, syystäkin. Rokotteet epäilyttävät, etenkin kohdunkaulasyöpärokote, mikä taas on vähemmän hyvä juttu. Myös e-pillereiden haittavaikutuksista on puhuttu paljon.

Biohacking ja Quantified Self ovat olleet paljon otsikoissa Suomessakin. Itsekin kirjoitin QS:stä yhden lehtijutun sekä raportoin lokakuista Quantified Self -tapaamista. Varsinaisesta mainstreamista ilmiö on vielä aika kaukana, mutta ei välttämättä kauaa.

T3-kilpirauhashormonista ja eläinperäisestä kilpirauhashormonista on noussut iso soppa Suomessa, kun niiden määräämistä haluttaisiin rajoittaa ilman mitään järkevää syytä. Tästäkin kirjoitin jo parikin kertaa ja tarkoitus on kirjoittaa vielä lisää.

Suomessa terveyskeskustelu on keskittynyt etenkin sote-uudistukseen. Sain hiljattain valmiiksi näytelmän Erveyskeskus, joka sekin käsittelee osittain tätä aihetta, tosin melko absurdista näkökulmasta. Ensi maaliskuussa puolestaan saa Keuruulla ensi-iltansa esikoisnäytelmäni Marian ilmestykset, joka käsittelee CFS/ME:tä/borrelioosia.

Oma terveyteni

Oman terveyteni suhteen vuosi on ollut aika huono. 23.11.2011 pahaksi äitynyt aivolisäkkeen vajaatoiminta rajoittaa elämää edelleen hyvin paljon. Elämä useiden akuutisti henkeä uhkaavien sairauksien kanssa ilman läheisten tukea on usein erittäin raskasta.

Muutama viikko sitten puhkesi yllättäen ilman selvää syytä akillesjännetulehdus, joka ei parhaalla mahdollisella hoidollakaan tunnu talttuvan. Ilman toimivaa aivolisäkettä kaikki paranee hyvin hitaasti.

Joitain uusia hyödyllisiä juttuja kuitenkin löytyi:

Sophora flavescens parantaa unta.

Metyylifolaatti paransi oloa alkuun selvästi, mutta kuten kaikki muutkin lisäravinteet, lakkasi toimimasta noin kuukauden päästä. Uni on kuitenkin yhä parempi ja migreeniä harvemmin.

Kissankynsi (Uncaria tomentosa) torjuu flunssat erittäin tehokkaasti. Aiemmin tehokkaiden troppien teho heikkeni selvästi aivolisäkkeen tuhouduttua (liekö syynä MSH:n puute vai se, että immuunijärjestelmä tarvitsee toimiakseen kasvuhormonia), mutta tämä toimii erittäin hyvin.

One Comment

  1. Hei, kiitos kun listasit nousevia trendejä. K2-vitamiineista on nyt ilmestynyt laaja Wikipedia-artikkeli :

    https://fi.wikipedia.org/wiki/K2-vitamiinit

Leave a Reply

Required fields are marked *.