Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

E-pillereiden riskit syynissä

| 2 Comments

Euroopan lääkevirasto EMA otti ehkäisypillerit ja nimenomaan ns. kolmannen ja neljännen polven yhdistelmäehkäisyvalmisteet hiljattain uuteen arvioon. Tarkoituksena ei ollut kieltää mitään pillereitä kokonaan vaan selvittää, pitäisikö joidenkin ns. kolmannen ja neljännen polven pillereiden käyttöä rajoittaa vain sellaisille, joille muut pillerit eivät sovi, koska niillä on toisen polven pillereitä suurempi laskimoveritulpan riski.

Tänään tulleen tiedon mukaan EMA päätti olla rajoittamatta pillereiden käyttöä, vaikka se muistuttikin, että riskeistä pitäisi tiedottaa käyttäjille paremmin ja valita mahdollisuuksien mukaan turvallisimpia pillereitä.

On tiedetty vuosikymmeniä, että e-pillerit ja muut estrogeenivalmisteet lisäävät selvästi verisuonitukosten riskiä. Uudempaa tietoa on se, miten paljon riskiin vaikuttaa, mitä progestiinia eli keltarauhashormonia yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on estrogeenin seurana.

Riski vaihtelee noin viidestä laskimoveritulpasta 10 000 käyttövuotta kohden jopa 12 veritulppaan (ilman pillereitä riski on noin 2/10 000 vuodessa). Näin ollen on toki järkevää, ettei näitä korkeamman riskin valmisteita käytettäisi, ellei jostain syystä ole pakko, vaan ennemmin alhaisemman riskin keltarauhashormoneita sisältäviä.

Turvallisimpia keltahormoneja ovat levonorgestreeli, norgestimaatti ja noretisteroni. Korkein riski on seuraavilla progestiineilla: gestodeeni, desogestreeli ja drospirenoni. Osa sijoittuu näiden välille. Tosin kolmesta progestiinista, kloorimadinonista, dienogestista ja nomegestrolista, ei ole vielä riittävästi näyttöä, jotta niiden riskin suuruutta pystyttäisiin arvioimaan.

Omasta mielestäni kaikilta e-pillereiden käyttäjiltä pitäisi myös seuloa tietyt geenit, jotka lisäävät tukosriskiä selvästi. Riskigeenien kantajien ei kannattaisi käyttää pillereitä ollenkaan. Jos olet pillereiden käyttäjä tai sellaisia harkitseva ja sinulla on varaa, tämän asian (ja tuhansia muita geenimuotoja) voi testata 23andMe-sylkitestillä $99 taalan (+ postikulut) hintaan.

Myös tupakointi, ylipaino, ikä (yleisesti puhutaan yli 35 ikävuodesta) ja migreeni, etenkin aurallinen migreeni, ovat veritulppien riskitekijöitä.

Se on vielä sanottava, että e-pillereillä on yksi hämmentävä ominaisuus useimpiin muihin lääkkeisiin verrattuna. Niillä voi olla paljon erilaisia haittavaikutuksia (joskin hyviäkin vaikutuksia, kuten munasarjasyöpäriskin laskeminen selvästi), mutta ne toimivat. Eivät 100-prosenttisesti – melkein jokainen tuntee vähintään tutun tutun, jolla pillerit ovat pettäneet -, mutta lähelle 99 prosenttia päästään.

100 olisi toki parempi prosentti, ja luotettavampiakin ehkäisymenetelmiä on, mutta lääkkeeksi ne ovat silti hämmentävän tehokkaita. Päästäisiinpä vaikkapa syöpälääkkeellä, masennuslääkkeellä tai verenpainelääkkeellä edes lähelle tuota.

Pian ilmestyvässä kirjassani Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin kerrotaan e-pillereiden ja hormonikorvaushoidon hyödyistä ja haitoista eri autoimmuunisairauksissa.

2 Comments

  1. Niille, joita asia koskee tai kiinnostaa, tiedoksi, että blogistani löytyy lista Suomessa markkinoilla olevista yhdistelmäehkäisytableteista ja niiden laskimotukoksen riskikertoimista. Koska “riskeistä pitäisi tiedottaa käyttäjille paremmin ja valita mahdollisuuksien mukaan turvallisimpia pillereitä”.

    http://www.healthberry.fi/e-pillerit-laskimotukoksen-riski/

Leave a Reply

Required fields are marked *.