Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Kognitiivisiin vaikeuksiin on monia hoitoja

| 21 Comments

Nootroopit eli kognitiota parantavat aineet eli “älylääkkeet” ovat yksi kaikkein huonoimmin tunnettuja lääkeryhmiä, joita itse soisin käytettävän paljon enemmän. Ne voivat helpottaa muistin ja keskittymiskyvyn ongelmia, joita monet muutkin pitkäaikaissairaudet kuin vain muistisairaudet voivat aiheuttaa. Useimmat nootroopit ovat myös hyvin turvallisia aineita.

Nootroopeista suurin osa vaikuttaa kolinergisesti eli lisäämällä asetyylikoliinia aivoissa. Monet vaikuttavat lisäksi myös aivojen verenkiertoon ja metaboliaan. Jotkut voivat lisätä myös esimerkiksi dopamiinin määrää. Serotoniiniin ne eivät yleensä vaikuta – riippuu tietysti, mitä kaikkia aineita nootrooppeihin lukee.

Nootrooppiset lääkkeet

Suomessa nootrooppien valikoima on varsin vaatimaton. Esimerkiksi sulbutiamiinia, pikamilonia, pyritinolia ja anirasetaamia ei Suomessa ole saatavilla. Samoin DMAE, hupertsiini A ja vinposetiini ovat lääkelistalla (mutta eivät myynnissä), vaikka monessa maassa nämä ovat reseptivapaita valmisteita.

Monissa maissa reseptivapaa pirasetaami on Suomessa reseptilääke. On hassua, että pirasetaamin virallinen indikaatio on vain kortikaalinen myoklonus, vaikka sen valmistenimikin (Nootropil) viittaa kognition parantamiseen. Se on kolinerginen, parantaa punasolujen muotoutuvuutta ja lisäksi tehostaa aivojen toimintaa muilla tavoilla.

Minulla pirasetaami on auttanut erityisesti verbaalisiin vaikeuksiin sekä kognitiiviseen uupumukseen. Pirasetaami ei aiheuta käytännössä koskaan sivuvaikutuksia nootrooppiannoksilla, eikä yhteisvaikutuksiakaan ole.

Toinen Suomessa reseptillä saatavilla oleva klassinen nootrooppi on ko-dergokriini eli hydergiini (Hydergin), joka on sekoitus eri ergot-alkaloideja. Sitä käytetään dementian, verenkiertohäiriöiden, migreenin ja levottomien jalkojen hoidossa, mutta varsin harvoin. Se vaikuttaa useisiin eri aivojen välittäjäaineisiin ja on voimakas antioksidantti. Se ei kuitenkaan ole aivan yhtä hyvin siedetty kuin pirasetaami.

Lisäksi on tietysti Alzheimer-lääkkeitä kuten donepetsiili (Aricept), jotka voivat helpottaa myös muista syistä kuin Alzheimerin taudista johtuvia kognitiivisia ongelmia. Niillä on kuitenkin lähinnä kolinergistä vaikutusta, siinä missä pirasetaami ja hydergiini vaikuttavat todella moneen eri asiaan aivoissa.

Kalsiumsalpaaja nimodipiiniä (Nimotop) ei lasketa yleensä nootroopiksi, mutta se laajentaa aivoverisuonia. Virallinen käyttötarkoitus on aivohalvauksen jälkeisen vasospasmin ehkäisy. Itselläni ja monella muulla se on ollut erittäin tehokas kognitiivisten vaikeuksien lievittämisessä. Nimodipiinin erikoisuus on, että ainakin CFS/ME:ssä hyödyt usein kestävät myös lääkkeen lopettamisen jälkeen. Minulla ne ovat kestäneet jo viisi vuotta.

Reseptivapaa lääke, katkokävelyyn indisoitu pentoksifylliini (Pentoxin) parantaa sekin punasolujen muotoutuvuutta pirasetaamin tapaan. Sitäkin voi pitää nootrooppina.

Myös stimulantteja voi toki pitää nootrooppeina. Niistä en kuitenkaan kirjoita tässä sen enempää.

Lisäravinteet

Onneksi on myös monia reseptivapaita lisäravinteita. Ginkgo biloba eli neidonhiuspuu lienee tunnetuin. Se vaikuttaa todennäköisesti etenkin verenkiertoa parantavana ja antioksidanttina. Ginkgosta on runsaasti tutkimuksiakin, tosin näyttö on varsin ristiriitaista. Itse hyödyin siitä aikanaan paljon, kunnes korvasin sen pirasetaamilla.

Asetyylikoliinin määrää lisäävät mm. asetyyli-L-karnitiini, erilaiset koliinin muodot kuten lesitiini, jossain määrin myös ashwagandha, salvia ja sitruunamelissa. Monella kolinergiset aineet voivat parantaa unta – niistä tosin voi joillain ihmisillä seurata aika hurjiakin unia.

Aminohapot L-tyrosiini ja DL-fenyylialaniini puolestaan voivat lisätä dopamiinin määrää aivoissa. Niistä voi olla hyötyä erityisesti keskittymisen, motivaation, vireyden ja aloitekyvyn parantamiseen. Myös L-teaniinin sanotaan nostavan dopamiinitasoja. Tämä teestä peräisin oleva aminohappo on siitä jännä, että se voi sekä rauhoittaa että tehostaa aivojen toimintaa.

SLE:tä sairastavilla asetyylikysteiini auttoi ADHD:n kaltaisiin keskittymisvaikeuksiin.

Muita nootrooppisia yrttejä ovat mm. gotu kola, ruusujuuri ja schizandra. Ginsengiäkin voisi sellaisena pitää, joillain se toimii ainakin piristävänä. Bacopaa pidetään erityisesti muistia parantavana yrttinä.

Monet kokevat myös esimerkiksi D-vitamiinin, B12-vitamiinin ja kalaöljyn parantaneen kognitiivista suorituskykyä. Tällöin tosin lienee kyse ollut ko. aineen puutoksesta. Kyllähän vesi tai ruokakin voi parantaa aivotoimintaa, jos sattuu olemaan siitä pulaa.

Usein kognitiivisiin vaikeuksiin kaikkein tehokkain hoito onkin itse ongelman korjaaminen, jos se on mahdollista. Esimerkiksi monella kilpirauhaspotilaalla tyroksiinin vaihto T3-hormoniin on auttanut. Vanhusten kognitiiviset ongelmat johtuvat usein B12-vitamiinin puutoksesta, joka usein sekoitetaan dementiaan.

Tämä on tietysti vain pintaraapaus näinkin laajaan, kiehtovaan ja huonosti tunnettuun aiheeseen. Vastailen mielelläni jatkokysymyksiin kommenteissa.

21 Comments

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Oletko itse kokeillut pirasetaamia ja jos olet niin millä annostuksella? Asun maassa, jossa se on myynnissä ilman reseptiä (kuten vinposetiini ja varmaan muutkin nootropit) ja haluaisin kokeilla sitä työstressistä johtuvaan muistin pätkimiseen ja ennaltaehkäisyynkin. Täällä sitä annetaan lapsillekin, joten vaarallista se tuskin on ainakaan pieninä annoksina 🙂

    • Olen käyttänyt pirasetaamia jo 6,5 vuotta annostuksella 2 x 1 200 mg päivässä. Se autytaa selvästi etenkin verbaalisiin vaikeuksiin (kuten sanojen katoaminen) ja kognitiiviseen uupumukseen. Unohdan joskus ottaa tuon päivän toisen tabletin ja jos niin käy useita kertoja lyhyessä ajassa, sen kyllä huomaa.

      Täällä Hollannissa pirasetaamin lisäksi reseptillä ovat Suomen tapaan vinposetiini ja monet muut tärkeät nootroopit, tosin DMAE on reseptivapaata (toisin kuin käsittääkseni Suomessa). Sitäkin olen kokeillut, mutta en havainnut siitä apua. Useimmat nootroopit olen tosin kokeillut vasta pirasetaamin aloittamisen jälkeen – vaikutus olisi voinut olla selkeämpi, jos olisin kokeillut niitä siltään (vaikkakin monien nootrooppien sanotaan nimenomaan toimivan synergisesti yhdessä, esim. pirasetaami ja kolinergiset aineet).

      Jos kognitiiviset ongelmat johtuvat stressistä, niihin voisi kokeilla myös adaptogeenejä, jotka vähentävät stressin haitalliia vaikutuksia, esim. ashwagandha, schisandra tai ruusujuuri. Pirasetaamillahan sinänsä ei pitäisi olla stressiin vaikutusta.

      • Kiitos vastauksesta! Löysin täällä Venäjällä suosituksen, että pirasetaamia otettaisiin (vähäisempiin ongelmiin) 3 x 0,4 gramman annostus ja viimeistään klo 16 mennessä, koska voi häiritä unta. Ja käyttö kuureittain, 1 kk ja sen jälkeen taukoa. Tällä mallilla nyt kokeilen.

        Ashwagandhaa tilasin juuri. Tiedätkö voiko sitä käyttää huoletta pirasetaamin kanssa? Olen aikaisemmin kokeillut glysiiniä stressiin tai ennemminkin sellaiseen henkiseen jännitykseen, ei varsinaiseen stressiin. Toimi mielestäni tosi hyvin.

        • Itse olen usein ottanut tuon toisen tabletin jopa 18-19 aikaan, jos olen aiemmin unohtanut sen ottaa (tarkoitus on se ottaa alkuiltapäivästä)=. Jos muistan sitä myöhemmin, jätän ottamatta. Ei se unta ole häirinnyt. Ja minulla tosiaan kaksi tablettia toimii selvästi paremmin kuin 1 x 1 200 mg, mutta minulla käytön syy ovatkin vaikeat neurologiset kognitiiviset ongelmat. Minusta käyttö noin lyhyinä kuureina on myös siinä mielessä vähän hassua, että itselläni meni varmaan 3 kk saada aivan maksimivaikutukset, vaikka osa vaikutuksista tulikin jo yhden tabletin jälkeen. Eikä teho ole tämän 6,5 v aikana heikentynyt.

          Pirasetaamilla ei muuten ole yhteisvaikuuksia minkään kanssa, mutta se voi tehostaa kolinergisten eli asetyylikoliinia lisäävien aineiden vaikutusta (mitä en itse ole havainnut). Ashwagandha on lievästi kolinerginen, mutta itse olen ottanut näitä aivan ongelmitta yhdessä (ashwagandhaa max 2 kapselia päivässä). Vaikka niillä olisikin synergistä vaikutusta, se tuskin on liikaa, jos et ota suuria määriä kumpaakaan. Mahdollinen päänsärky tai niskan lihasjännitys voisi kieliä liiallisesta asetyylikoliinin määrän lisäämisestä, mutta itse en tosiaan ole koskaan havainnut tuollaista selvästi voimakkaampien kolinergisten aineiden ja pirasetaamin yhdistelmällä. Tietysti aina joku voi olla herkempi.

  2. Oleellisin puuttuu, eli kun Suomesta ei saa (1. kenen syy? 2. Miten asiantilaan pitäisi yrittää saada muutosta?), mistä saa? Laillisesti vaikka näin aluksi. Reseptiä vaatimattomien maiden nimiä. Näistä kun joku ottaisi selvää ja kirjoittaisi.

    • Suomeen on aika hankala yrittää saada markkinoille uusia lääkevalmisteita, jos kyseessä on vanha lääke. Siitä en osaa sanoa, miksi monet nootroopit eivät Suomessa ole myynnissä, vaikka esim. Keski-Euroopassa ja Venäjällä ovat. Myös reseptivapaus tuntuu aika satunnaiselta. Esim. pirasetaami vaatii Hollannissa reseptin (mikä minun kannaltani on hyvä, sillä vakuutus korvaa sen), mutta Belgiassa ei.

      Se ei ymmärtääkseni riitä, että jossain maassa ei vaadita reseptiä. On silti rikollista tuoda näitä lääkeaineita maahan. Ainoa tapa saada laillisesti lääkelistalla olevaa tuotetta, jota Suomessa ei ole markkinoilla, on käsittääkseni se, että hankkii siihen reseptin ja sitten joko tilaa ulkomailta tai tuo sitä laukussaan, reseptin ollessa mukana (reseptin pitää oletettavasti olla oikealle vahvuudelle ja pakkauskoolle).

  3. Hauska kuulla että sinulla pirasetaami on toiminut noin hyvin. Itselläni pirasetaami on ollut käytössä joulukuusta lähtien adhd:n hoitoon, stimulantit eivät sovi minulle kovin hyvin sillä kärsin myös ahdistuneisuudesta jota stimulantit pahentavat.

    Minullakin pirasetaamin varsinainen vaste on ollut erittäin positiivinen, mutta jossain vaiheessa alkoi tulla sivuvaikutuksena lihasnykäyksiä ja painon tunnetta rinnassa, sydämentykytystä. Ahdistukseen liittyviä fyysisiä oireita oli ollut kyllä aiemminkin. Pienensin ensin annosta ja pidin lyhyitä taukoja, lopulta pidin kuukauden mittaisen tauon, jonka aikana lihasnykäykset eivät edelleenkään hävinneet kokonaan.

    Olen lukemassa pääsykokeisiin joten päätin tällä viikolla jatkaa pirasetaamia pienellä annoksella sillä ilman mitään lääkitystä opiskelusta ei tule mitään, mutta pidempiaikainen käyttö tuntuu huolestuttavalta. Annostukseni oli aluksi 3 x 1200mg / vrk, mutta pudotin sen 3 x 600mg / vrk, nyt olen ottanut vain 2 x 600mg / vrk.

    Olen eri lääkkeitä kokeillessa huomannut muutenkin olevani yliherkkä psykotrooppisille lääkkeille; saan helposti sivuvaikutuksia ja toisaalta jo pienet annokset tehoavat oireisiin. Lääkeyliherkkyys on käsittääkseni suhteellisen yleinen aspergerhenkilöillä, minulla on siis myös diagnosoitu aspergerin oireyhtymä.

    • Aika jännä, että sinulle on tullut lihasnykäyksiä pirasetaamista. Sen virallinen käyttötarkoitus Suomessahan on kortikaalinen myoklonus eli lihasnykäyksiä aiheuttava epilepsiatyyppi. Oletko siis varma, että nuo oireet tulivat nimenomaan pirasetaamista? En siis epäile, mutta myöhään alkaneissa sivuvaikutuksissa on usein hankala sanoa.

      Voisikohan kyseessä olla jonkin aineen puutostila? Esim. pirasetaamia muistuttava levetirasetaami voi aiheuttaa sivuvaikutuksia laskemalla B6-vitamiinin tasoja. Monet lääkkeet ja jotkut lisäravinteetkin voivat laskea jonkin ravinteen pitoisuuksia elimistössä, mihin tuo myöhäinen ilmaantuminen minusta viittaisi.

      Ehkä kannattaisi tutustua myös hoitoon nimeltä CILTEP, joka on yhdistelmä ravintolisiä. (Googlella ensimmäiset löydökset ovat kalliita pillereitä, joissa on se yhdistelmä samassa, mutta ne voi hankkia myös erikseen.) Itse aion tuota jossain vaiheessa kokeilla, vaikka en uskokaan sen itselleni auttavan. Myös metylaatiolisäravinteet voisivat olla kokeilemisen arvoisia, jos et ole sellaisia vielä kokeillut.

  4. Joo sitä aluksi itsekin ihmettelin. Olin itse pitänyt sitä tietynlaisena vieroitusoireena, mutta tuo sinun teoriasi kuulostaa myös järkevältä. Toisaalta oireet sopisivat osittain hypomagnesemiaan, mutta sitä se tuskin on, otan päivittäin suositukset ylittävän määrän magnesiumtauraattia, jaan annoksen useaan ottokertaan jotta imeytyvyys olisi mahdollisimman hyvä.

    Jännä kuulla tuosta levetirasetaamin vaikutuksesta b6-tasoihin, itse ehdin jo epäillä b6-vitamiinin liikasaantia varsinkin kun viime viikkoina on tullut myös outoa jalkojen puutumista. Olen ottanut sitä 50mg päivässä joka ylittää suositukset reippaasti, mutta pitäisi olla vielä turvallinen annos, joskin ilmeisesti jo sillä annoksella on raportoitu oireita. Voi olla että kokeilen vielä uudestaan senkin lopettamista, kokeilin siis jo kerran ja en huomannut eroa.

    Kiitos vinkistä, pitää tutustua noihin. Itse olen seuraavaksi ajatellut kokeilla litiumorotaattia, sillä kärsin myös lievästä bipolaarisuudesta. Maaninen oireilu on niin lievää että mitään varsinaista lääkitystä se ei kaipaa. Tosin litiumorotaattiinkin liittyy kai toksisuuden riski.

    Onhan tämä oma harrastuksensa yrittää pysyä työkykyisenä..

    • Jotkut ovat saaneet hyvinkin pienillä B6-lisillä B6-yliannoksen oireita. Siinä menee ilmeisesti aikansa että se helpottaa, vaikka B6:n pitäisi olla vesiliukoinen vitamiini. Juuri hiljattain luin jollain foorumilla, että jollain yliannoksen oireet helpottivat vasta, kun hän keksi ottaa jotain muuta B-vitamiinia luettuaan, että B6 voi saada sen epätasapainoon. En nyt muista mikä numero, muistaakseni B1, mutta saattoi olla 2 tai 3. 😛

      Magnesiumin hyödyntäminen vaatii riittävästi kaliumia ja siitä tulee aika helposti puutosta.

      On tämä melkoista temppuilua ja tasapainottelua välillä, minäkin olen alkanut ottaa tämän touhun melkein harrastuksena.

  5. Hyvä juttu. Itselläni fibro/cmf niskalenkissä Klotriptyl Miten, otsoniterapian, lisäravinteiden sekä (edellä mainittujen avulla) onnistuneen erittäin merkittävän fyysisen kunnon kohottamisen ansiosta.

    Sen verran kommentoisin juttua, että siinä mainittu Ginkgo biloba löytyy Suomen lääkeainelistalla toisin kun jutussa väitetään kun taas DMAE ei sieltä löydy. Joka ei tietenkään takaa sitä etteikö tullissa voida tehdä tulkintaa että kysymyksessä on lääkeaine.

    Itseäni lähes työkyvyttömyyteen johtaneet aiemmin vaivanneet erittäin vaikeat kognitiiviset ongelmat ovat nyt hyvin hallinnassa. Toimin vaativassa myyntityössä ja tälle hetkellä ei ole mitään ongelmia suoriutua vaativasta reissutyöstä ja menestyä tehtävässä. Useimmat jutussa mainitut ja monet muut lisäravinteet ovat lähes jatkuvassa käytössä.

    Ainoastaan lihasten lievä “puutuminen” on vielä joka vähän vielä vaivaa, mutta ei enää estä unen saantia tai palauttavaa yöunta. Rankan urheilutreenin tai stressipäivän jälkeisenä iltana vaiva on pahempi. Ilmeisesti tällä on enemmän tekemistä dopamiinitasojen kanssa. Seuraavaksi aion kokeilla intensiivisemmin dopamiinintuotantoa sekä stressinhallintaa tukevia lisäravinteita.

    • Hienoa, että olet saanut noin paljon apua hoidoista.

      DMAE oli ainakin muutamia vuosia sitten lääkelistalla, se on toki voinut sieltä myöhemmin poistua.

      Gingkohan on Suomessa rohdos, eli lääkekasvi jolla on erikoisasema, ja sitä myydään yleisesti. Voi olla, että tulli suivaantuisi jos sitä tilaisi, mutta toisaalta sitä voi ostaa Suomesta, toisin kuin useimpia lääkelistalla olevia nootrooppeja.

      Annoin juuri tänään haastattelun nootrooppiaiheiseen podcastiin (SmartDrugSmarts). Se julkaistaan loppukuusta, mutta siinä tuskin sinulle on mitään uutta tietoa.

  6. Löysin itseni jälleen kerran ahmimasta sivujasi ja tällä kertaa etsiessäni tietoa vaihtoehdoista tarkkaavaisuushäiriön helpottamiseen.
    Olen As-nainen ja aloittanut juuri Concerta-lääkityksen, sivuoireet kiusallisen voimakkaat.
    L-Tyrosiinia olen syönyt nyt vasta viikon verran ja jäin pohtimaan, että entäs jos kokeilisinkin sitä reippaasti yliannosteltuna. En vain löydä mistään tietoa mikä varsinaisesti on korkein mahdollinen mg päivässä, mitä sitä uskaltaa ottaa. Osaisitko sinä neuvoa paikkaa, josta löytyisi tietoa ja ehkä jopa kokemuksia asperger-henkilöillä?
    Concertan joudun nyt joka tapauksessa jättämään pois, mutta avuksi tarvitsen jotain. Erittäin lääkeherkälle synteettiset on aina olleet ongelma ja jälleen kerran ajaudun näemmä ulos tavanomaisesta lääkitysreitistä pakon edessä.

    • En ole perehtynyt siihen, mikä on tyrosiinin maksimiannos. Riippuu varmaan voimakkaasti ihmisestä, ADHD-ihmisellä aivokemia voi olla hyvin erilainen kuin neurotyypillisellä.

      Minusta annosta voi vähitellen kokeilla nostaa. Jos tulee haittavaikutuksia, kuten epätoivottuja vaikutuksia mielialaan, ajatuksiin tai käytökseen, unettomuutta tai pahoinvointia, sitten laskee annosta.

      Koska tyrosiinin vaikutus perustuu pääasiassa siihen, että se muuntuu elimistössä dopamiiniksi, on myös mahdollista, että vaikutus voi aika nopeastikin lakata lisääntymästä annoksen myötä, jos se ei pysty enää muuntumaan kokonaan dopamiiniksi. Tällöin ei olisi varsinaista maksimiannosta, vaan enemmänkin annos, jota nostamalla hyödyt (tai haitat) eivät enää lisäänny.

  7. Hei Maija,

    Osaatko sanoa, voisiko nootroopeista olla apua depersonalisaation/derealisaation hoidossa? Tai PSSD:n? Kärsin ikävä kyllä näistä molemmista. Masennuslääkkeet eivät ole minulla auttaneet, päinvastoin. Molemmat mainitut tuntuvat olevan Suomessa erikoislääkäreillekin tuiki tuntemattomia.

    Entä mahdolliset muut lisäravinteet?

    • En ole kovin perehtynyt DP/DR-ongelmaan, mutta LDN eli pieniannoksinen naltreksoni voi auttaa, siitä on yksi julkaisu sekä anekdotaalista näyttöä. Se ei tietysti ole lisäravinne tai nootrooppi vaan reseptilääke. Jotkut ovat kokeneet pirasetaamista apua.

      PSSD:stä kirjoitin vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassani Hankala potilas vai hankala sairaus, mutta sen jälkeen en ole juurikaan seurannut aihepiiriä. Johimbiini ja horny goat’s weed ovat kaksi lisäravinnetta, jotka voisivat auttaa – mutta johimbiini on Suomessa käsittääkseni lääkelistalla ja epäilisin myös toisen olevan. Miksei tyrosiinikin, sitä ainakin myydään Suomessa. En tiedä, voiko varsinaisista nootroopeista olla apua.

      Jos englanti sujuu, niin verkko on täynnä keskusteluja aiheesta, missä ihmiset ehdottavat omien kokemustensa perusteella tehokkaita hoitoja.

  8. Kiitos vastauksesta. Tuota LDN:ää olen miettinyt ja se kiinnostaisi, tosin en sitten tiedä, nytkähtääkö sen myötä PSSD-oirehdinta vielä huonompaan suuntaan. Epäilen myös sinänsä pätevän psykiatrini halua määrätä tuota.

    Onko sinulla tietoa, missä määrin LDN:ää on käytetty ahdistus/masennus potilaiden hoidossa ja millä menestyksellä?

    PSSD:n suhteen tilanne on aika toivoton. Olen kyllä lukenut kymmeniä vertaustukisivustoja, mutta paranemisraportit ovat yksittäisiä ja epävarmoja. Kokeilen ehkä inositolia, siitä on pari lupaavaa käyttäjäkokemusta, mutta myös kymmeniä, joilla ei ole auttanut yhtään.

  9. Hei, luetkohan vielä tätä viestiketjua? Minulle määrättiin pirasetaamia pieni annos kognitiivisiin ongelmiin. Haluaisin kysyä sinulta, onko sinulla tietoa voiko pitkäaikaisesti käytettynä heikentää kognitiivisia kykyjä, eli kun.lopettaisi huomaisikin että aivot entistä huonommassa kunnossa? Eli mihin perustuu kognitiivisia kykyjä parantava vaikutus, muuttaako aivojen rakennetta, reseptoreja, välittäjäaineiden määrää tms? Uskallatko itse syödä loppuikäsi?

    • Pirasetaami vaikuttaa aivoihin monin eri tavoin, lähinnä muita reittejä kuin reseptorit ja välittäjäaineet, tosin sillä on myös kolinergistä vaikutusta eli se lisää asetyylikoliinin määrää. Se parantaa aivoverenkiertoa ja aivojen hapensaantia sekä neuronien aineenvaihduntaa.

      Pirasetaamin katsotaan etenkin pitkäaikaiskäytössä olevan aivoja suojeleva aine. Useiden muiden nootrooppien tapaan se vähentää lipofuskiinin (joka on eräänlainen “kuona-aine”) kertymistä aivoihin ikääntymisen myötä. Pirasetaamin pitkään jatkuneen käytön uskotaan voivat jättää pysyviä edullisia vaikutuksia, vaikka lääkkeen käytön lopettaisi, esim. alentunut Alzheimer-riski. Pahentuneita ongelmia ei ole kuvattu.

      Pirasetaami on ollut käytössä 50 vuotta, paljon kauemmin kuin suurin osa nykyisistä lääkkeistä. Sitä on annettu paljon myös lapsille. Mitään viitteitä erityisistä haitoista ei ole tullut esiin. Itse olen käyttänyt sitä nyt 10,5 vuotta ja aion käyttää jatkossakin niin kauan, kuin tulee parempia hoitoja.

      En nyt halua tällä sanoa, että pirasetaami on 100 % vaaraton ihmelääke, josta ei kukaan voi ikinä saada mitään haittaa, mutta kyllä se lääkkeeksi on aivan häkellyttävän vaaraton. Monissa maissahan se on täysin reseptivapaa aine.

  10. Nyt olen lukenut muutamilta potilasfoorumeilta lupaavia kokemuksia kolinergisten lääkkeiden tehosta pssd-oireistoon (kognitiivisiin toki myös). Esim. mainitsemasi donepetsiili, ja toinen on betanekoliini.

    Mutta mikä on mahdollisuus saada näitä lääkkeitä edes kokeiluun Suomessa tähän tarkoitukseen?

Leave a Reply

Required fields are marked *.