Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Superruokaa, lisää vain ruoka

| 2 Comments

Superruoat ovat yllättävän kauan pysyneet pinnalla, eikä innostus näytä laantuvan. Täällä Hollannissa myyntiin tulee koko ajan uusia superfood-tuotteita. Suomessa Pirkka-merkilläkin on nykyään gojimarjoja. Voi jo miettiä, että kyseessä ei ole enää trendi, vaan ehkä jopa pysyvämpi juttu.

Periaatteessa voi ajatella, että superruokainnostus on hyvä juttu, jos se saa ihmiset miettimään, mitä he panevat suuhunsa. Toisaalta on sääli, jos terveellisiin ruokaan tarkoitettu budjetti hupenee kalliisiin kaukomaiden aineksiin tai sokeripitoisiin juomiin, joihin on lisätty ripaus eksoottista marjaa tai hedelmää.

Sanaa “superruoka” ei ole suojattu millään tavalla (kuten vaikkapa “luomu” tai “terveysvaikutteinen elintarvike”), joten sillä voidaan tarkoittaa mitä tahansa. Itse yhdistän sen ruokaan, joka on poikkeuksellisen ravitsevaa, kuten marjat, hampunsiemen ja villivihannekset. Moni tuntuu kuitenkin tarkoittavan superruoilla jotain, josta on tarkoitus saada havaittava vaikutus, kuten lisää energiaa. Tiedä sitten, ovatko moiset vaikutukset lumetta vai todellisia, itse en ole sellaisia koskaan havainnut.

Käytännössä mille tahansa vihannekselle, hedelmälle tai marjalle voi löytää superruokaominaisuuksia, esimerkiksi suuria määriä jotain tiettyjä ravinnetta (onko porkkana beetakaroteenineen superruokaa?) tai vaikutuksia immuunijärjestelmään. Parsakaalia harvoin näkee markkinoitavan superruokana (paitsi ehkä kalliissa viherjauheissa), vaikka aihetta kenties olisi.

Jotkut superruoat eivät edes ole erityisiä ravinnepommeja, kuten vaikkapa lucuma-hedelmä, jota myydään jauheena. Hyvältähän se maistuu ja karamellinmakuista hedelmäjauhetta on mukava hulauttaa smoothieen, jos ajattelee syövänsä terveysruokaa. Mulperinmarjat maistuvat melkein karkilta, mutta mustikka olisi terveellisempää (ainakin vaaleisiin mulpereihin verrattuna).

Nykyään kauppojen superruokahyllyissä näkee yhä enemmän lääkeyrttejä ja ties mitä valmisteita, joita on hankala pitää ruokina. Minusta lääkeyrtti, jolla haetaan selvää terapeuttista vaikutusta (esim. itse käytän ashwagandhaa kapselimuodossa parantamaan unta) ei ole ruoka. Sama koskee pakurikääpää ja joitain muita lääkesieniä, joita ei (puumaisen rakenteensa takia) voi syödä.

Lääkeyrttien ja vastaavien kutsuminen ruoaksi myös helposti aiheuttaa käsityksen siitä, ettei niillä voi olla sivuvaikutuksia. Eihän ruoastakaan tule haittavaikutuksia? Jos pitää “superruokia” täysin turvallisina, kannattaa googlettaa esimerkiksi chlorella vomiting.

Ihan oma lukunsa on esimerkiksi Puhdistamon ja CocoVin MSM-jauhe, jota usein näkee myytävän superruokana, kuten CocoVin muitakin tuotteita. Metyylisulfonyylimetaania saadaan hyvin pieniä määriä ruoastakin, mutta MSM-valmisteet sisältävät yksinkertaisesti synteettistä rikkiyhdistettä. Mihin jäi ruoka?

2 Comments

  1. Uutisissa kerrottiin, kuinka Kainuussa ihmiset hankkivat lisätuloa myymällä mustikoita 1,5€ per kg marjanostajile. Luulisi kyseisistä marjoista olevan itselle suurempi terveydellinen etu kuin käyttämällä saatu raha vaikka banaaneihin. Emme osaa arvostaa omia supermarjojamme.

    • Eihän sitä voi mustikkaa yksi ihminen rajattomasti käyttää, vaikka laittaisi pakastimeen tai mihin. Halvalla kyllä lähtee. 😛

      Itse raahaan marjajauheita Suomesta tänne Hollantiin.

Leave a Reply

Required fields are marked *.