Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Sama lääke närästykseen, skitsofreniaan ja laihdutukseen?

| 2 Comments

Viime viikolla uutisoitiin, että Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan reseptivapaa närästyslääke famotidiini voi suurilla annoksilla (200 mg päivässä) auttaa skitsofreniaan. Sinänsä tämä ei ole uusi tieto, vaan tästä käytöstä on julkaistu ensimmäinen artikkeli jo vuonna 1990 Lancetissa ja sen jälkeen useita, useimmat tosin selvästi pienemmillä annoksilla (yleensä 40 mg).

H2-histamiinireseptoria salpaavat ranitidiini ja famotidiini ovat mahahapon vähentämisessä jääneet paljolti uudempien protonipumpun salpaajien jalkoihin, sillä ne ovat tehokkaampia ja hieman paremmin siedettyjä (vaikka pitkän aikavälin haitat ovatkin huikeat). Niillä on kuitenkin monia muitakin mielenkiintoisia vaikutuksia aivoihin ja immuunijärjestelmään.

Parhaiten tunnettu off-label-käyttötarkoitus on allergisten oireiden hoidossa yhdessä H1-histamiinin reseptoria salpaavien lääkkeiden eli tavallisten antihistamiinien kanssa. Tämän suhteen näyttö on tosin ristiriitaista. H2-salpaajilla on hoidettu interstitielliä kystiittiä ja kivuliaan rakon oireyhtymää, joita pidetään usein jossain määrin allergisina tiloina.

CFS/ME:n ja fibromyalgian asiantuntija Jay Goldstein julkaisi vuonna 1983 artikkelin H2-salpaajien tehosta mononukleoosiin ja pari vuotta myöhemmin kaksi artikkelia niiden käytöstä “krooniseen Epstein-Barrin virukseen” (CFS/ME:n silloinen nimi). Kokeilun alkuperäinen tarkoitus oli salvata CD8-valkosolujen H2-reseptoreja, mutta hän ei ole varma, miten lääkkeet käytännössä toimivat. Niillä on hoidettu myös vyöruusua, sen aiheuttava vesirokkovirushan on myös herpesvirus.

Goldsteinin neurofarmakologisessa kirjassa Betrayal by the Brain käydään läpi monia H2-salpaajien mielenkiintoisia vaikutusmekanismeja (s. 151-155), vaikka kirja onkin julkaistu jo 1996. Useat muutkin lääkärit ovat käyttäneet näitä lääkkeitä CFS/ME:n ja fibromyalgian hoidossa. Itsekin olen ranitidiinia tästä syystä kokeillut, mutta se tuntui aiheuttavan migreeniä.

H2-salpaajilla on immuunijärjestelmää stimuloivaa vaikutusta ja famotidiini sieppaa typpioksidia. Ne tehostavat myös opioidien kipua lievittävää vaikutusta (kuten H1-salpaajatkin).

Kiinnostava kokeellinen käyttötarkoitus on myös painon pudotus. Siitä on mm. vuonna 1993 British Medical Journalissa julkaistu tutkimus sekä kymmenen vuotta uudempi tutkimus nitsatidiinin käytöstä neurolepti olantsapiinin aiheuttamaan voimakkaaseen painonnousuun. Mitään erityisen vahvaa näyttöä aiheesta ei ole ja kielteisiäkin tutkimuksia on jälkimmäisestä käytöstä tullut.

Sinänsä mielenkiintoista on, että useimmat tässä luetellut tutkimukset olen enimmäkseen kerännyt edellisiin, 2010 ja 2011 ilmestyneihin lääketiedekirjoihini. Nyt päätin päivittää tietoni, mutta suomalaistutkimusta lukuunottamatta aiheesta ei ollut tullut oikein mitään tutkimuksia. Varmasti hyvä, jos kiinnostus näihin lääkkeisiin heräisi suomalaistutkimuksen myötä uudelleen.

2 Comments

  1. Oletko Maija lukenut Jyrki Penttisen Arginiini ja terveys kirjan? Typpioksidi ja arginiini liittyvät toisiinsa.

Leave a Reply

Required fields are marked *.