Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Quantified Self -juttuni Me Naisissa

| 1 Comment

Tänään ilmestyneessä Me Naiset -lehdessä on kirjoittamani juttu Tutkimusmatka terveyteen, joka käsittelee ns. Quantified Self -elämäntapaa. Siinä monenlaista terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvää voi mitata, joko naputtelemalla älypuhelimeen tai webbipalveluun esimerkiksi vireystila tai mieliala pisteytyksenä tai sitten käyttämällä jotain varsinaisia mittareita tai sensoreita, kuten verensokerimittari tai EEG-elektrodi.

Olen ollut kiinnostunut näistä asioista jo pidempään. Tässä blogissakin olen kirjoittanut ainakin 23andMestä (lisää tulossa) sekä CureTogetheristä. Minulla on useita hengenvaarallisia terveysongelmia, jotka vaatisivat aktiivista seuraamista, mutta niille ei ole omaa mittariaan, joten olen yrittänyt soveltaa muita mittareita siihen.

Olen hankkinut verenpainemittarin ja verensokerimittarin, mutta verenpaine heittelee minulla niin paljon, ettei se tunnu kunnolla kertovan mistään. Jos taas verensokerini on alhainen, voimani eivät riitä sen mittaamiseen. Sen verenpainemittari kyllä kertoi, että T3-kilpirauhashormonin avulla leposykkeeni laski noin 90:stä noin 70:een.

Olen tehnyt myös 23andMen ja nyt on itse asiassa käynnissä ensimmäinen siihen liittyvä elämänmuutos – minulla on heterotsygoottinen MTHFR-mutaatio, joka liittyy folaattiin, joten kokeilen vältellä foolihappoa (eli käytännössä monivitamiinia) ja sen sijaan ottaa käyttöön aktiivisen folaatin. (Olen kokeillut aktiivista folaattia jo aiemmin, mutta se aiheutti migreeniä, nyt kokeilen pienemmällä annoksella.)

Harkitsen nestetasapainoa mittaavan vaa’an hankkimista diabetes insipiduksen eli vesitystaudin seuraamiseen sekä sykemittaria, jossa on myös happisaturaatiomittari (sykkeestä saisi varmaan paremmat korrelaatiot, jos sitä mittaisi säännöllisemmin). EEG-elektrodiakin mietin, niitä saa muutamalla kympillä, mutta en tiedä näkyisivätkö esim. epileptiset tajunnanhämärtymiskohtaukseni siinä (vaatisi ainakin oikean sijainnin) tai osaisinko hyödyntää sitä neuropalautteeseen.

Myös “kotiunitutkimusta” tarjoava Beddit-sensori houkuttelisi ja sen iPhone-versio olisikin noin satasen hinnalla varsin kohtuuhintainen, mutta tavallinen versio maksaa monta sataa, applettomana joten se jäänee väliin.

Tällaisissa iskee tietysti helposti “gadgetvillitys” ja haluaa ihan jokaisen myynnissä olevan laitteen. En ole koskaan ollut kovin innostunut vimpaimista enkä halua ryhtyä tähän. Monet pitkäaikaissairaat ovat kuitenkin keksineet tapoja hyödyntää QS-välineitä sairautensa oireiden minimoimiseen tai hoidon seuraamiseen, esim. Parkinsonin taudissa.

Sinänsä tässä on varmasti tiedossa melkoinen vallankumous. Potilaista tulee yhä enemmän aktiivisia toimijoita oman terveytensä edistämisessä. Haastattelemani Jari Sarasvuo uskoo Quantified Selfin jopa mullistavan terveydenhuollon.

One Comment

  1. Tällaiset mittaustavat ovat hieno apu heille, jotka sitä tarvitsevat. Näiden laitteiden tulon markkinoille kuitenkin mahdollistavat ne ihmiset, jotka haluavat niitä ostaa, vaikkeivat tarvitsekaan.

    Tässä on oikeastaan pieni dilemmanpoikanen.

Leave a Reply

Required fields are marked *.