Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Kiista kilpirauhashoidoista: T3, rT3 ja Valvira

| 17 Comments

Viime päivinä netissä on kohuttu kilpirauhasongelmien hoidosta Suomessa, Valvirasta ja T3-hormonista, josta kirjoitti esimerkiksi Christer Sundqvist. Moni asiaan vihkiytymätön on varmasti hämmentynyt. Mikä ihmeen (r)T3?

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleensä, Suomessa lähes aina, tyroksiinilla eli T4-hormonilla. Se ei kuitenkaan ole aktiivinen kilpirauhashormoni, vaan sen pitää ensin päästä eroon yhdestä jodiatomista ja muuttua kolme jodiatomia sisältäväksi T3:ksi eli trijodityroniiniksi, jota myydään kauppanimellä liotyroniini (Liothyronin ja Thybon) ja kutsutaan usein pelkäksi lioksi.

Lisäksi on olemassa eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet, jotka ovat sian kuivattua kilpirauhasta. Niitä kutsutaan usein Armour thyroidiksi erään valmisteen tuotenimen mukaan, nykyään kai yleensä Erfan thyroid. Niissä on mukana T3:n ja T4:n lisäksi myös muita kilpirauhasen erittämiä hormoneja. Sekä liotyroniini että Armour ovat Suomessa erityislupavalmisteita, mitä itse en aivan ymmärrä.

Kaikilla ihmisillä muunnosprosessi T4:stä T3:ksi ei kuitenkaan toimi ongelmitta. Syitä ja ongelman vaikeusasteita on erilaisia, mutta käytännössä se johtaa siihen, että tyroksiini ei korjaa vajaatoimintaa, korjaa sen vain osittain tai voi jopa pahentaa oloa.

Joskus kyse on ns. rT3-ongelmasta, joka tunnetaan myös nimellä Wilsonin syndrooma. T4 muuttuukin T3:n sijasta tavallista suuremmassa määrin reverse- eli käänteis-T3:ksi, joka ei toimi kilpirauhashormonina, vaan estää oikean T3:n sitoutumisen reseptoreihinsa. Tällöin T4:n syöminen vain lisää epäaktiivisen T3-muodon määrää.

Tämä ei sinänsä ole mitenkään erikoinen ongelma. Monet lääkkeet toimivat niin, että niiden pitää ensin elimistössä muuttua aktiiviseksi lääkkeeksi. Osalla ihmisistä tämä muunnos ei välttämättä toimi. Esimerkiksi noin 7 prosentilla kaukaasialaisista on CYP2D6-geenimuoto, joka heikentää selvästi kodeiinin muuntumista morfiiniksi ja siten sen kipua lievittävää tehoa.

Erona on tietysti se, että esimerkiksi morfiini ei ole elimistölle luontainen ja välttämätön aine, mutta T3 on.

Jotkut kilpirauhasen vajaatoiminnsta kärsivät voivat parhaiten käyttämällä Armouria tai tyroksiinin ja liotyroniinin yhdistelmää (tai Armouria ja T3:a tai Armouria ja T4:ää). Toisille, joiden elimistö tuottaa paljon rT3:a, ainoa sopiva hoito on käyttää pelkkää T3-kilpirauhashormonia.

Ihmiset ovat yksilöitä, eikä sama hoito sovellu kaikille, mikä lääkäreiltä helposti unohtuu. Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi hoitaa pelkkien laboratoriotulosten perusteella.

Itse syön T3:n ja T4:n yhdistelmää. Minulla tyroksiini kyllä vähensi monia vajaatoiminnan oireita, mutta esimerkiksi hypotyreoosin aiheuttama voimakas nesteturvotus lähti vasta liotyroniinilla – aloituksen ja annosnostojen yhteydessä putosi jopa yksi vaatekoko ensimmäisen viikon aikana, useita kertoja. Liotyroniinin avulla leposykkeeni myös laski peräti 20 lyöntiä minuutissa. Täällä Hollannissa liotyroniini on täysin normaali reseptilääke nimellä Cytomel.

T3:n etuna on myös selvästi lyhempi puoliintumisaika, pari päivää verrattuna T4:n pariin viikkoon. Esimerkiksi viime kesänä kun matkustin noin viikoksi Berliiniin, siellä oli pahimmillaan 37 astetta lämmintä. Lämpö vaikuttaa kilpirauhashormonin tarpeeseen ja vointini parani, kun väliaikaisesti pienensin T3-annostani. Tyroksiinin kanssa en olisi voinut tehdä samanlaista säätöä.

Tässä nyt kohutussa ongelmassa kyse on siitä, että Valvira haluaisi rajoittaa noiden epätavallisempien kilpirauhashoitojen määräämisen pelkille endokrinologeille. Suurin osa endokrinologeista ei kuitenkaan osaa hoitaa noita erikoisempia kilpirauhasen vajaatoiminnan muotoja.

Toisaalta monet Suomen parhaista kilpirauhaslääkäreistä eivät ole endokrinologeja. (Ei ole myöskään minun hollantilainen lääkärini, joka on CFS/ME-lääkärinä toimiva yleislääkäri ja hoitanut tuhansia kilpirauhaspotilaita.)

Jos olet kilpirauhaspotilas, etkä koe voivasi hyvin, voi olla, että lääkityksesi on liian alhaisella tasolla. Kenties se on annosteltu veriarvojen perusteella eikä oireidesi. Monella vajaatoiminta vaivaa pahasti vielä, kun TSH on jo hyvin alhainen (esimerkiksi minulla). Voi myös olla, että tarvitsisit jotain muuta valmistetta kuin tyroksiini.

T3:a sekä T3:n ja T4:n yhdistelmää on käytetty myös masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon hyvin suurillakin annoksilla ja yllättävän vähäisillä haittavaikutuksilla. En tiedä onko kukaan Suomessa käyttänyt, mutta sen verran yleistä tämä kuitenkin on, että uskoisin niin.

Jos kyse on erittäin riskialttiista lääkkeistä, kuten vaikkapa jotkut biologiset lääkkeet, on hyvin ymmärrettävää, ettei niitä saa kuka tahansa lääkäri määrätä. Silloin kun kyse on elimistön luontaisesta, välttämättömästä aineesta, jonka puutoksen takia joidenkin ihmisten elämä tuhoutuu, on sitä hyvin vaikea ymmärtää.

On kuitenkin hyvä, että aiheesta puhutaan ja toivottavasti niin potilaiden kuin lääkäreidenkin tietoisuus aiheesta lisääntyy. Kannattaa lukea myös Valviran ehdotusta vastustavan adressin kommentit sekä Funktionaalisen lääketieteen yhdistyksen viimesyksyinen lausunto, jossa on 149 lähdeviitettä.

P.S. Kilpirauhaspotilailla on muitakin huolenaiheita. Suomessa liotyroniini on ollut viime aikoina vähissä, samoin Briteissä. Yhdysvalloissa tyroksiini uhkaa loppua vaarantaen miljoonat potilaat.

17 Comments

  1. Pakko vähän viilata pilkkua, koska näiden juttujen kanssa on hyvä olla tarkkana: T4 ei ole elimistölle täysin tarpeeton aine vaan silläkin on tehtäviä elimistössä. Se vaikuttaa sellaisenaan hiusten kasvuun ja siitä muuntuu T3:n lisäksi kahta muutakin elimistölle hyödyllistä molekyyliä, joista toinen estää kasvainten kasvua ja toinen säätelee sydämen toimintaa. Nämä molekyylit eivät voi muuntua T3:sta. Tästä näkökulmasta ymmärrän, että T4:n tuotannon pitkäaikaisesti suppressoiva lääkitys olisi endokrinologisesti kyseenalaista. Suomen Endokrinologiliiton lausunnosta kuitenkin näkee hyvin nopeasti, etteivät kirjoittajat ole ensisijaisesti huolissaan T4:n puutteen mahdollisista haitoista tietyille kudoksille, vaan tuntuvat uskovan T3:n käytön yleisesti ottaen millä annoksella tahansa johtavan vaaralliseen tyreotoksikoosiin. Tyreotoksikoosin he kaiken lisäksi määrittelevät TSH:n tason, eivät kilpirauhashormonien tason mukaan, vaikka määritelmällisesti tyreotoksikoosi on kilpirauhashormonien ylimäärästä johtuva tila, jolla on selkeät tunnistettavat oireet. Itse asiassa tuota lausuntoa lukiessa syntyy mielikuva, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito haluttaisiin muuttaa vain yhden tai kahden veriarvon säätämiseksi, kiinnittämättä mitään huomiota potilaan subjektiiviseen hyvinvointiin tai esiintyviin oireisiin, saati niiden syytä indikoiviin veriarvoihin. Tämä jos mikä on huolestuttava asenne.

  2. RT3-ongelma on minullekin hyvin tuttu, olen siitä kirjoittanut blogissanikin. Enkä siksi ymmärrä, miten tähän tilanteeseen on tultu.

    Muissa maissa lioa kai käytetään ihan normaalisti. Vai onko muualla rajoitettu T3-lääkkeiden määräämistä? Pistää miettimään, miksi nyt yhtäkkiä vain Suomessa ryhdytään tällaisiin toimenpiteisiin. Onko suomalaisten endokrinologien tiedossa jotain, mitä muualla ei muka tiedetä?

    • Eri maissa vaihtelee tosi paljon se, mitä sairauksia pidetään oikeina ja mitä “huuhaana”, mitä kirjassanikin kirjoitin. Suomessa valitettavasti tämä epäusko koskee monia täysin kiistattomasti olemassa olevia sairauksia. Sitten taas esimerkiksi Yhdysvalloissa krooninen borrelioosi on muka huuhaata ja (suomalaisten infektiolääkäreiden melko yleisesti käyttämiä) pitkiä antibioottikuureja pidetään rahanahneiden puoskareiden tapana höynäyttää potilaita, joilla ainoa vika on korvien välissä.

  3. Ihana lukea sun positiivinen pointti tuosta T3 +T4 yhdistelmälääkityksestä. Toivon niin kovasti, että se minullakin auttaa, kun sen pian aloitan. Thyroxin auttoi jonkun verran minulla, en palele, ei tukka enää tipu, eivät kynnet lohkeile jne. Mutta lämpötila ei ole vieläkään kuin sen 36 + ja aineenvaihdunta, nestekierto eivät toimi…

    • Toivotaan! Olennaisinta on kuitenkin saada annos kohdalleen. Moni pärjää varmasti pelkällä tyroksiinillakin, jos annos on riittävä, mitä se hyvin usein ei ole.

      • Minulla Tsh on 12.7
        T4v4.66
        Syön tyroksia sen aikana noussut tsh ennen oli 4!

        Saa nähdä mitä lääkäri sanoo ensi viikolla! Harmi kun Lappeenrannassa ei ole Endoriologia!
        Se t3r vaikuttaa mielenkiintoiselta
        .Ihmettelen kun arvot ovat kohonneet päinvastoin!

  4. Pingback: Missä mennään kilpirauhaskiistassa? | Turpaduunari

  5. Hei.
    Olen yli kymmenen vuotta kärsinyt voimakkaasta nilkkojen ja ranteiden turvotuksesta. Viikon ajan piti mittailla lämpöjä/verenpaineita ennen sydänultraa…sydämen vajaatoiminnan poissulkemiseksi.
    Lämmöt +35,2-35,4, verenpaineet 99/54-57.
    Väsymys, painon pikkuhiljainen nousu karppauksesta huolimatta.
    Thyrosiinia yli kymmenen vuotta.
    Nyt tehtiin ns paneelitytkimus ja T3 oli ihan alarajoilla, rT3 reilusti koholla.
    Tänään haen lion ja aloitetaan rinnakkaislääkitys, pienin askelin ja lääkärin valvonnassa.
    Epätoivoon olin jo vaipumassa…että vika korvien välissä. Nyt jännittää, auttaako tämäkään.
    Kolmen viikon päästä syksyksi Turkkiin….onko lämmöllä markittävää vaikutusta???
    Toivonko liikoja?

    • Minullakin oli aikoinaan kilpirauhasen vajaatoiminnan takia niin vaikeaa nesteturvotusta, että pelkäsin sydämen vajaatoimintaa.

      Ruumiinlämpösi ja verenpaineesi ovat hurjan alhaisia, jos mittaukset on tehty oikein, ts. mittari kunnossa ja kokeiltu mitata kuumemittarilla myös esim. suusta, joillain ihmisillähän on huono pintaverenkierto, vaikka ei muuten olisikaan alilämpöä.

      Toivottavasti saat apua T3:sta ja vointisi kohenee! Yleensä myös etelänmatkat helpottavat paljon kilpparioireita.

      • Mittautin kerran Instrumentariumissa…mittaaja vaivihkaa haki toisen koneen, sitten kolmannen. Sanoi laitteissa olevan vikaa, kun niin alhaisia näytti 😉
        On kai ne seitsemänkymppiselle matalia…mittarit kyllä kunnossa 🙂

        Milläköhän viiveellä lio alkaa vaikuttaa… kärsimätön olen.
        Niin monta vuotta kulunut juurikin nesteturvotussyyn arvuutteluun…ja lasixia yritetty syöttää.
        Viides syksy alkamassa Alanyassa!

        • Liotyroniinin pitäisi alkaa varsin pian vaikuttaa, jopa parissa päivässä, siinä missä tyroksiinilla voi mennä viikkokausia. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että vointi ensin huononee pariksi viikoksi, kun kropalla on totuttelemista. Esim. minulle on käynyt näin. Nesteturvotus voi kuitenkin alkaa lähteä lähes välittömästi.

          • Hei Maija
            Nyt viikko mennyt, puolitoista pilleriä yhteensä…ja ainoo muutos on mahan toiminnassa 😉
            Hiukan huono olo oli viime yönä.
            Mutta…tarvitsen varmaan malttia <3

          • Toivotaan, että olo kohenee ajan myötä ja kunhan pääset säätämään annoksesi optimaaliseksi.

  6. Kiitos, kun jaksat vastailla!
    Kerron sitten, kunhan (jos) muutosta alkaa tapahtua…
    Optimaaliseen pääsyyn taitaa mennä 12 viikkoa <3

  7. Hei Maija
    Alanyan 30-40 asteen lämmössä ollaan.
    Thyroksiinin puolitin, nyt 50mikrog, lio nyt yhteensä 20mg päivässä.
    Ei mikään ole muuttunut…ja kuumassa en tiedä, onko liikatoimintaa vai muuta hikoilua.
    Sydäntykytyksiä ei ole.
    Paino edelleen nousussa ja turvotukset ennallaan….
    Vikaa korvien välissä???

Leave a Reply

Required fields are marked *.