Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Tuntematon Sjögren

| 0 comments

Oletko koskaan kuullut Sjögrenin syndroomasta? Ei ihme, jos et ole, tai et ainakaan tiedä tarkalleen, mitä se tarkoittaa. Harva tuntee Sjögreniä, vaikka arviosta riippuen tätä oireyhtymää sairastaa jopa pari prosenttia ihmisistä – mikään harvinainen vaiva se ei siis ole.

Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, jossa autoimmuunihyökkäys kohdistuu sylkirauhasiin ja muihin vastaaviin rauhasiin. Niinpä sen tyypillisin oire on limakalvojen, kuten suun ja silmien kuivuminen. Se voi kuitenkin aiheuttaa monia muitakin oireita, jatkuvista keuhkoputkentulehduksista nivelkipuihin, musertavaan uupumukseen, masennukseen ja neurologisiin oireisiin.

Lääkärille Sjögrenin pitäisi olla helppo tunnistaa, mutta käytännössä se ei sitä ole. Tutkimusten mukaan diagnoosin saaminen vie keskimäärin jopa seitsemän vuotta. Sjögren voi sekoittua esimerkiksi CFS/ME:hen, nivelreumaan, SLE:hen ja jopa MS-tautiin.

Varsinkin jos limakalvojen kuivuus iskee vähitellen, ihminen ei välttämättä tiedosta sitä. Hän saattaa kyllä kiinnittää huomiota siihen että janottaa jatkuvasti, tuntuu kuin kurkussa olisi pala, ääni käheytyy, näkö sumenee, ihokin kuivuu ja poskiontelot tulehtuvat jatkuvasti, hampaatkin reikiintyvät, mutta ei osaa yhdistää näitä oireita uupumiseen, eikä osaa lääkärikään.

Uupumuksesta on helppo syyttää masennusta, varsinkin jos sitäkin on, tai vaikka ei olisikaan. Monet lääkkeetkin aiheuttavat suun kuivumista. Emättimen kuivuminen, jos siitä nyt kehtaa edes mainita lääkärille, menee keski-ikäisellä helposti vaihdevuosien piikkiin, Sjögren kun usein iskee nimenomaan keski-iässä.

Sjögrenin syndrooma on hyvä esimerkki siitä, että saadakseen oikean diagnoosin lääkärille pitäisi kertoa ihan kaikki oireet – ja lääkärin pitäisi myös kuunnella tarkasti ja osaa laskea 1 + 1, eikä hoitaa oireita erikseen. (Tietysti vaaditaan myös diagnostiset tutkimukset, mutta niihin ei päädytä, ellei lääkäri osaa epäillä sairautta.)

Yksi syy, miksi Sjögren olisi tärkeä tunnistaa on se, että se lisää imusolmukesyövän riskin jopa 40-kertaiseksi, sitä todennäköisemmin mitä vaikea-asteisempi sairaus on. Non-Hodgkinin lymfooma on valitettavasti osunut kohdalle useammallekin Sjögreniä sairastavalle tutulle.

Sjögrenin syndroomaa hoidetaan yleensä immunosuppressanteilla sekä erilaisilla lääkkeillä ja paikallishoidoilla, jotka helpottavat limakalvojen kuivumista. Pieniannoksinen naltreksoni ja asetyylikysteiini vaikuttavat lupaavilta hoidoilta ja joistain ravintolisistäkin voi olla apua.

Syksyllä ilmestyvässä kirjassani autoimmuunisairauksien hoidosta kerrotaan paljon muitakin hoitomuotoja (toki Sjögreniä käsitellään myös Hankala potilas vai hankala sairaus -kirjassa).

Kuiva iho, kuivasilmäisyys, äänen käheys, uupumus, masennus ja nivelkivut voivat toki johtua myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Leave a Reply

Required fields are marked *.