Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Suolistobakteerit vaikuttavat kymmeniin eri sairauksiin

| 0 comments

Lääkärilehdessä ilmestyi hiljattain Pentti Huovisen hyvä, joskin aiheen laajuuden takia melko pintaraapaiseva, artikkeli elimistön bakteerifloorasta, etenkin suolistobakteereista. Se on vapaasti luettavissa PDF:nä ja twiittasinkin sen jo, mutta ajattelin käydä tässä vielä läpi sen sisältöä. Aihe on todella kiehtova ja koko ajan tulee uusia tutkimuksia, jotka valottavat elimistön omien mikrobien osuutta eri sairauksien synnyssä.

Artikkeli käsittelee suolistobakteerien osuutta allergioiden ja autoimmuunisairauksien synnyssä, kuten MS-tauti, suolistosairaudet ja ykköstyypin diabetes. Joissain sairauksissa bakteerifloora näyttää suojelevan sairaudelta, toisissa taas lisäävän riskiä – riippuu tietysti siitä, mitä bakteereita siihen kuuluu. Artikkelin tietolaatikossa mainitaan myös autismi, mutta sitä ei käsitellä sen enempää (lisää tietoa aiheesta tästä).

Artikkeliin ei ehtinyt mukaan tuore tutkimus, jonka mukaan suolistobakteerien vaikutus autoimmuunisairauksiin liittyisi osittain näiden bakteerien vaikutukseen hormonitasoihin. Toisaalta myös sukupuoli vaikutti flooran koostumukseen. Kenties ne voivat vaikuttaa moniin muihinkin hormoneihin kuin sukupuolihormoneihin?

Suolistobakteerit voivat vaikuttaa myös painoon (mistä blogasinkin jokin aika sitten), insuliiniherkkyyteen munuaiskivien kehittymiseen, lääkkeiden metaboliaan (esimerkkinä syöpälääke irinotekaani, mutta voi olla muitakin, joita ei vielä tiedetä) sekä seksuaaliseen käyttäytymiseen – ainakin jos olet kärpänen, ihmisillä tätä ei ole tutkittu. Jotkut bakteerit tuottavat myös syövän kasvua hillitseviä aineita. Viime viikolla uutisoidun tutkimuksen mukaan suoliston bakteerit voivat säädellä myös verenpainetta.

Ripuli sotkee herkästi suoliston bakteerikantaa. Suolistotulehduksille herkillä koe-eläimillä norovirus aiheutti suolistotulehduksen, johon antibiootti tepsi, vaikka norovirukseen se ei tietysti vaikutakaan. (Tästä herää tietysti kysymys, kun erittäin monet ruokamyrkytysbakteerit voivat aiheuttaa jälkitauteja, niin suolistossa kuin nivelissäkin, voiko se liittyä suolistoflooraan?)

Noroviruksen oireita saattaa lievittää hiivaprobiootti Saccharomyces boulardii, jota Suomessa myydään nimellä Precosa ja on nyt mainostettu paljon. Siitä ei ole tietoa, voisiko se vähentää suolistoflooralle koituvia haittoja. Hyvällä tuurilla vatsataudin jälkeen umpilisäkkeestä tulee hätiin “säilössä” olevia suolistobakteereita, tai ainakin näin tämänhetkisen tiedon perusteella on arveltu.

Antibioottien käyttö, ja etenkin haittoja, käsitellään artikkelissa kohtuullisen paljon, mutta muita tapoja korjata suoliston dysbioosia, kuten ulosteensiirrot ja probiootit, vain vähän, eikä prebiootteja mainita. Ulosteensiirrosta olisi voinut kirjoittaa enemmänkin, sitähän tutkitaan Suomessakin paljon. Eilen bongasin lokakuussa konferenssijulkaistun tutkimuksen, jossa bakteerimassan siirto suoraan suolistoon oli tehokas CFS/ME:n hoidossa.

Probioottien käyttöä rajoittaa montakin asiaa. Ei tiedetä, miten hyvin ne jäävät suolistoon (tosin niillä voi olla vaikutuksia, vaikka eivät jäisikään), ei tiedetä mitkä bakteerikannat olisivat erityisen edullisia tietyissä sairauksissa ja vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Joissain tutkimuksissa yhdelle ihmiselle edullisesti vaikuttavat bakteerit ovat toisen ulosteisiin tuottaneet jopa myrkyllisiksi luokiteltavia aineita.

Erityisen mielenkiintoiseksi koin artikkelin kohdan “Monien imeytymättömien ruoka-aineiden, kuten eräiden kiinalaisten yrttien, uskotaan muuttavan suolen bakteeriston koostumusta ja tätä kautta vaikuttavan elimistön aineenvaihduntaan“, koska vain pari päivää ennen artikkelin lukemista olin miettinyt, voisiko tämä mekanismi selittää joidenkin kiinalaisen lääketieteen käyttämien omituisten aineiden mahdolliset terveysvaikutukset.

Toinen mielenkiintoinen ajatus oli spekulointi siitä, voisivatko suolistobakteerit vaikuttaa myös elinikään, siis suorasti, eivät vain muita sairauksia ehkäisevän vaikutuksen kautta. Eläimillä ne voivat nimittäin erittää rapamysiiniä, joka pidentää elinikää.

Leave a Reply

Required fields are marked *.