Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Lälly rakkaushormoni voi olla myös pahis

| 0 comments

Tämän hetken trendikkäin hormoni on ehdottomasti oksitosiini. Se on ristitty kiintymyshormoniksi, empatiahormoniksi ja ties miksi. Joidenkin tutkimusten uutisointi on antanut ymmärtää, että autistien tunne-elämän vaikeudet ja käytöshäiriöt johtuvat oksitosiinin puutoksesta ja siten oksitosiinin käyttäminen voi auttaa niihin. Jotkut vanhemmat ovatkin tilanneet oksitosiinia netistä lapsia varten.

Oksitosiini on aivolisäkkeen erittämä hormoni, jota erittyy erityisen paljon orgasmin yhteydessä, mutta myös synnytyksessä ja imetettäessä. Sen uskotaan edistävän niin pariskunnan keskinäistä kiintymistä kuin äidin ja lapsen välistä sidettäkin. Oksitosiini on kuitenkin paljon muutakin kuin tykkäyshormoni. Sen yleisin – ja ainoa lääketieteellisesti hyväksytty – käyttötarkoitus on synnytyksen käynnistäminen.

Tiedetoimittaja Ed Yong on ollut erityisen suivaantunut oksitosiinin hehkuttamiseen rakkaushormonina. Pitkissä Twitter-vuodatuksissaan (Ed Yong lienee perustanut myös huumoritunnuksen @OXYTOCINHULK, vaikka hän itse ainakin joskus kielsi sen) ja tuoreessa Slate-artikkelissaan Yong muistuttaa, että oksitosiinilla on myös päinvastaisia vaikutuksia.

Oksitosiini voi jopa lisätä kateutta ja vahingoniloa ja vähentää luottamusta ja yhteistyöhalua. Ainakin joissain tilanteissa sen vaikutus riippuu kontekstista: ihmisillä, joilla on hyvä käsitys äidistään oksitosiinin antaminen lisää sitä, mutta kielteisesti äitinsä muistavien muistot muuttuvat entistäkin kielteisemmiksi.

Oksitosiini vaikuttaa myös esimerkiksi oppimiseen, muistiin, virtsaneritykseen ja haavojen paranemiseen. Se vähentää toleranssin kehittymistä opioideille ja voi laskea stressihormonien eritystä.

Itseäni oksitosiinissa on kiehtonut eniten sen käyttö CFS/ME:n ja fibromyalgian hoidossa. Tutkimuksia aiheesta ei ole tehty, mutta useat johtavat näiden sairauksien asiantuntijat ovat huomanneet oksitosiinin auttavan potilaitaan, etenkin kivun, mutta myös kognitiivisten vaikeuksien, ahdistuksen, masennuksen ja heikon libidon kanssa. (Siitä kyllä löytyy pieni tutkimus, että fibromyalgiaa sairastavilla voi olla alhaiset oksitosiinitasot, ainakin naisilla ja etenkin niillä, joilla on masennusta.)

Yongin artikkeli on hyvä muistutus siitä, että median populääritieteellisissä “lääketiede”uutisoinneissa mennään usein pahasti metsään.

Leave a Reply

Required fields are marked *.