Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Uutta tietoa melatoniinista

| 0 comments

Melatoniini on eräs aine, johon liittyvää tutkimusta seuraan suurella mielenkiinnolla. Kyseessähän on siis käpyrauhasen erittämä hormoni ja välittäjäaine, yksi harvoja hormoneita ja välittäjäaineita, joita voidaan hyvin käyttää lisäravinteena (useinhan hormonit tuhoutuvat ruoansulatuksessa ja välittäjäaineet puolestaan eivät pääse veriaivoesteen lävitse).

Samoin kuin D-vitamiinin ajateltiin joskus olevan vain “luustovitamiini”, melatoniininkin luultiin aikoinaan vaikuttavan lähinnä uneen ja vuorokausirytmiin. Nykyään kuitenkin tiedetään, että sillä on edullisia vaikutuksia mm. mielialaan, immuunijärjestelmään, mitokondrioihin ja jopa luun tiheyteen. Toisaalta on alettu myös ymmärtää, miten moneen sairauteen liittyy vuorokausirytmin häiriöitä.

Useiden sairauksien taustalla on havaittu olevan tiettyjä geenimuotoja, jotka vaikuttavat melatoniinin määrään tai sen reseptoreihin. Suomalaistutkijat raportoivat hiljattain, että useat melatoniiniin liittyvät geenit näyttävät olevan yhteydessä MS-taudin vaikeusasteeseen.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteyttä vuorokausirytmiin tutkitaan nykyään paljon. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että melatoniiniin määrään vaikuttavan ASMT-geenin tietyt, melatoniinin määrää alentavat muodot lisäävät sairauden riskiä. Saman geenin mutaatiot on aiemmin yhdistetty suurempaan autismiriskiin.

Nämä tutkimukset eivät vielä todista melatoniinin soveltuvuudesta lääkkeeksi, mutta lisää tutkimuksia on varmasti tulossa.

Suomessa melatoniini on ainakin toistaiseksi reseptilääke, vaikka monista maista sitä saa luontaistuotekaupasta. Täällä Hollannissa aiemmin ilman reseptiä sai vain 0,1 mg vahvuisia valmisteita (tyypillinen annostus on 0,5-5 mg), mutta hiljattain vahvemmatkin valmisteet on vapautettu käsikauppamyyntiin.

Leave a Reply

Required fields are marked *.