Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Itsemurha lumelääkkeellä ja muuta tietoa nosebosta

| 0 comments

Nosebo on harvalle tuttu sana. Kyse ei kuitenkaan ole mistään neniin liittyvästä, vaan plasebon eli lumelääkkeen “pahasta kaksoisveljestä”.

Plasebovaikutus tarkoittaa, että hoidon oletetaan auttavan ja siksi se myös auttaa (vaikka hoidolla ei olisi todellista tehoa). Toisaalta plasebo voi tehota, vaikka sen saaja tietäisi saavansa lumelääkettä! Nosebovaikutus merkitsee päinvastaista: lääkkeestä (tietoisesti tai alitajuisesti) oletetaan seuraavan haittoja ja siten sellaisia myös ilmenee – vaikka mitään hoitoa ei edes annettaisi, vaan vaikkapa pelkkä sokeripilleri.

Lumevaikutus voi saada tehottoman hoidon vaikuttamaan tehokkaalta ja sotkea tieteellisten tutkimusten tuloksia. Tästä syystä lääketieteellisten tutkimusten kultainen standardi on satunnaistettu, lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus. (Joskus hoitoa kuitenkin verrataan toiseen, tehottomaan hoitoon ja todetaan molempien olevan “yhtä tehokkaita”, vaikka ne olisivat todellisuudessa yhtä tehottomia.)

Periaatteessa kumpaankaan kategoriaan ei lasketa ei-spesifisiä vaikutuksia, esimerkiksi sitä, että sairaus pahenee tai helpottaa itsestään, tai potilas saa esimerkiksi päänsäryn syystä, joka ei liity mitenkään hoitoon. Näiden osuuden selvittämiseksi lumehoidettua ryhmää pitää edelleen verrata hoitamattomaan ryhmään.

Noseboa on tutkittu paljon vähemmän kuin plaseboa, mutta siitä julkaistiin jokin aika sitten mielenkiintoinen katsausartikkeli (tähdellä merkityt tiedot perustuvat ko. artikkeliin). Plasebovaikutus perustuu mm. endogeenisiin opioideihin ja jossain määrin dopamiiniin, jotka ovat osallisia myös nosebovaikutukseen, mutta ilmeisesti erityisen tärkeää on paremmin ruoansulatushormonina tunnetun kolekystokiniinin (CCK) rooli.*

Myös perimällä näyttää olevan osansa plasebovaikutuksen voimakkuudessa, ainakin psyyken sairauksien hoidossa.* Ei tiedetä, koskeeko tämä myös noseboa.

Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa se, mitä lääkettä potilas kuvittelee saavansa tai voivansa saada, vaikuttaa siihen, miten paljon ja millaisia haittoja lumelääke aiheuttaa.* Nosebovaikutus voi myös heikentää lääkkeen tehoa vaihdettaessa esimerkiksi geneeriseen valmisteeseen.*

Etenkin tietyt sivuvaikutukset kuten vatsavaivat, päänsärky tai huimaus ovat sellaisia, että niitä on helppo itselleen “manata” tai kuvitella. Näemmä myös seksuaaliset vaikeudet kuuluvat näihin, mikä ei ehkä ole ihme. Eräässä tutkimuksessa kaljuuntumis- ja eturauhaslääke finasteridi aiheutti seksiongelmia 44 prosentille potilaista, joille oli kerrottu tästä vaikutuksesta ja vain 15 %:lle niistä, joille ei kerrottu.*

Erityisen mielenkiintoinen on tapauskertomus masennuslääketutkimuksessa olleesta potilaasta, joka yritti itsemurhaa 29 lumelääketabletilla ja verenpaine laski niin pahasti, että hän tarvitsi nesteytystä.* Oireet kuitenkin lievittivät, kun hän sai tietää ottaneensa lumelääkettä.

Voiko lumelääkkeellä siis jopa tappaa itsensä, jos ei pääse hoitoon? Hyvä kysymys. Älkää kokeilko tätä kotona. Toistaiseksi tosin esim. homeopatialla itsemurhaa yrittäneet ovat säilyneet hengissä, kenties koska usko ei ollut tarpeeksi vahva.

Tämän aiheen käsittely jatkuu postauksessa Lisää nosebosta: pitääkö haittavaikutuksista kertoa?.

Leave a Reply

Required fields are marked *.