Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Sairastamista vai lomaa?

| 3 Comments

Sairauslomat ovat tänä keväänä herättäneet keskustelua useissa eri maissa. Vähän aikaa sitten esimerkiksi Jari Sarasvuo valitti, että “sairaslomaa saa liian helposti”. Iltalehti julisti tämän “saikuttelugateksi”.

VR kohautti kun paljastui, että yhtiö oli kuvannut sairauslomalla olevaa työntekijää (ja lopulta irtisanoi tämän). Tässä ei tosin ole mitään uutta. Monissa maissa sairausvakuutusyhtiöt tekevät tätä jo (ainakin sairauseläkeläisten kohdalla, pelkistä sairauslomista en ole varma). Tietysti voi olla, että vakuutuksen ottaja tähän sitoutuu jonkin pienen präntin kautta.

Täällä Hollannissa paljastui hiljan, että ihmisten sairauslomista yms huolta pitävät ja heitä takaisin töihin patistavat firmat (joita siis Suomessa ei ole, mutta täällä useimmat isommat yritykset käyttävät niitä) ovat luovuttaneet luottamuksellisia potilastietoja työnantajille. Käsittääkseni täällä pitkään sairauslomalla olleen kotiin saa myös tehdä tarkastuskäyntejä.

On ehdotettu, että ensimmäisestä sairauslomapäivästä ei maksettaisi korvausta. Ruotsissa tämä malli, joka otettiin käyttöön jo vuonna 1993, johti nopeasti sairauslomien vähenemiseen. Mahtaa olla hyvä juttu? En pysty mitenkään olemaan täysin samaa mieltä.

Sairauslomalla on funktionsa, muukin kuin lintsaus ja työnantajan tai Kelan kuormittaminen. Sen tarkoituksena on, että työntekijä voi rauhassa parantua sairaudestaan – ja esim. flunssan kohdalla se, ettei tämä tartuttaisi koko työpaikkaa.

Suomessa alkoholikulttuurin ollessa mitä on, moni ottaa sairauslomapäiviä esimerkiksi pitkittyneen juhlimisen takia. Toki muitakin syytä voi olla – vaikka päätä ei kolottaisikaan, jokin vaiva keksitään. Lisäksi korkeassa asemassa olevien on tapana paeta sairauslomalle, jos esimerkiksi työpaikasta tulee esiin epämiellyttäviä juttuja. (Tätä en tietenkään todellakaan hyväksy!)

Toisaalta moni ei kehtaa/uskalla olla töistä pois, vaikka olisikin sairas, tai ei ole poissa riittävän pitkään. Esim. em. IL-jutun gallupissa vain 14 % myönsi huijanneensa itselleen sairauslomaa, mutta varmasti useampi on huijannut itsensä sairaana töihin. Töitä on liikaa tai ajattelee olevansa korvaamaton, on yksityisyrittäjä eikä ole siihen varaa, tai on määräaikainen/koeajalla ja pelkää saavansa kenkää.

Jos ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulee palkaton, voi moni kokea, ettei ole varaa olla sairas. Silloin ei edes tarvitse sairastua, kun voi jo stressata asiasta. Työtoveri yskäisi vieressäni, olenko nyt vaarassa menettää kokonaisen päivän palkan? Monelle se on iso raha.

Toisilla sairausloman karttajilla kyse on vain liian korkeasta työmoraalista, jota voisi kenties työriippuvuudeksikin kutsua. Töistä ei saa olla pois, kunhan vain henki pihisee. Tällainen mentaliteetti voi tulla kalliiksi.

Jotkut ylpeilevät sillä, etteivät ole pitäneet lomaa kymmeneen vuoteen. Haudassa saa ehkä levätä, mutta siellä lomailu tuppaa olevaan vähän mälsää.

Monesti “turha” sairauslomailu on todellisuudessa merkki siitä, että työpaikan ilmapiiri on kestämätön. Toiset taas lorvailevat työpaikallaan, vaikka ovatkin töissä. Se kiinnittää huomiota selvästi vähemmän kuin fyysinen poissaolo.

Jos Iltsikan kyselylukemia on uskominen, laiskottelu on selvästi yleisempää kuin turha sairauslomailu – 47 % myönsi “esittäneensä ahkeraa pomolleen”. Pahimmillaan töitä ei ole tehty yli 10 vuoteen!

P.S. Itsehän olen ollut aikoinaan kuukausia sairauslomalla saamatta penniäkään sairauspäivärahoja. Pystyin hädintuskin kävelemään ja pieninkin ponnistus vei vuorokaudeksi vuodelepoon. Mutta Kelan shamaanithan kykenevät ihmeparantamaan minkä tahansa sairauden, oli sitten minkälaiset EKG:t, magneettikuvat tai muut tutkimustulokset tahansa.

3 Comments

  1. Ainakin Kanadassa on ihan tapana pitää vuodessa viisi maksullista päivää sairauspoissaoloina. Lomaa on niin vähän, että sitä otetaan sitten omin luvin saikkuna.
    Pohjoismaissa onneksi on enemmän lomia. Sitten toinen ääripää on Kiina, jossa ei ole lomia eikä saikustakaan varmaan tietoakaan.
    Hyvä kirjoitus taasen!

    • Juu, varmasti tuo vuosilomien määräkin vaikuttaa sairauslomien määrään, varmaan useaakin eri kautta. Yhdysvalloissakin vuosilomaa taitaa olla vain pari viikkoa?

      Täällä Hollannissa onneksi saman verran kuin Suomessa, vaikka palkallisia pyhäpäiviä taitaa olla muutama vähemmän kuin Suomessa – esim. jouluaatto, pitkäperjantai, juhannus ja vappu eivät ole vapaita. Helluntaimaanantaista (joka Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole) en ole ihan varma.

  2. Ruotsista: on totta, että sairauslomat laskivat sairausvakuutuksen kiristämisen jälkeen. Kaikkea ei kuitenkaan kerrota aina:

    – laskukehitys alkoi jo ENNEN kiristämisiä
    – Vuonna 1997 sairauslomien määrä lähti uudestaan voimakkaaseen nousuun Ruotsissa. Lähteenäni on selvitys (SBU) vuodelta 2003, joten en tiedä tämänhetkistä tilannetta.

    –> selvityksessä todetaan: ei voida vetää johtopäätöstä, että sairausvakuutuksen kiristämiset, kuten karenssipäivä, olisivat olleet vaikuttavana tekijänä Ruotsinsairauslomien määrien laskussa. Myös Suomen Työterveyslaitos on todennut tämän sivuillaan.

    Lisäksi: Ruotsissa oli aikoinaan sairauslomia noin tuplasti enemmän kuin Suomessa oli ja on nyt, ja se saatiin ilmeisesti puolittumaan. Sitten jotkut tahot itkevät, että Suomessakin pitäisi saada puolittumaan, vaikka Suomessa määrä OLI jo se, mikä Ruotsissa oli tuplasti. Tämänkin takia näiden kahden maan vertaaminen ontuu pahasti.

    Työperäinen stressi aiheuttaa yli puolet kaikista sairauslomista Suomessa ja Euroopassa. Työuupumus piinaa vähintään lievätnä yli neljäsosaa suomalaisista työntekjöistä (Duodecim). Mielestäni kannattaisi panostaa syyhyn, eli parantaa työelämää. Pelkkä oireisiin puuttuminen ei ratkaise mitään.

Leave a Reply

Required fields are marked *.