Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Tieteen tuotteliain bisnes

| 3 Comments

Jos haluat rikastua, perusta tiedelehti (journal). Kulut ovat olemattomat ja rahaa tulee sisään lähes ovista ja ikkunoista, ainakin jos teet tämän ns. oikein, eli siten kuin suurimpien kustantajien tiedelehdet. Esimerkiksi Reed Elsevier tekee voittoa miljardeja vuodessa.

Toisin kuin aikakauslehdet, tiedelehdethän eivät maksa mitään tieteellisistä artikkeleista, joita tutkijaryhmät heille lähettävät ja kovasti toivovat julkaistaviksi. Päinvastoin. jos artikkelin kirjoittaja haluaa kopioita (reprint) artikkelistaan vaikkapa jaellakseen niitä potilailleen, hän saa yleensä maksaa niistä sievoisen summan.

Artikkelit vertaisarvioidaan (peer-review) ennen julkaisua, eli ne lähetetään tieteen asiantuntijoille, jotka antavat mielipiteensä niiden julkaisukelpoisuudesta ja millaisia muutoksia ne tarvitsevat. Nämä arvioijat eivät myöskään saa rahaa, vaan he tekevät työtään tieteen edistämiseksi. Lehden toimitus toki nostaa palkkaa, mutta heitä on suhteessa vähän verrattuna tutkijoihin ja vertaisarvioijiin, jotka sisällön pääasiassa tuottavat.

Useimmat lääketieteelliset tiedelehdet sisältävät mainoksia. Mainokset ovat kalliita, mutta suosittuja ja tutkimusten mukaan mainostajat saavat erittäin hyvää vastinetta rahalleen. Ei ihme, että tällainen mainonta on tehokasta. Ihmelääkkeen(tm) mainos sopii erittäin hyvin sellaisen artikkelin viereen, jossa kerrotaan Ihmelääkkeellä(tm) saaduista hyvistä hoitotuloksista.

Tämä on yksi syy siihen, miksi lääketiedelehdet julkaisevat mieluummin myönteisiä kuin kielteisiä lääketutkimuksia, samalla lailla kuin naistenlehden kannattaa ennemmin kertoa Tuulitukka-shampoon toimivan loistavasti kuin haukkua se lyttyyn. Ei kannata purra ruokkivaa kättä. Toinen syy on se, että kun myönteinen tutkimus julkaistaan, lääkeyhtiö tilaa valtavia määriä (jopa satoja tuhansia) kopioita artikkelista: katsokaa, Lancet sanoo että Ihmelääke(tm) toimii tosi hyvin!

Monet tiedelehdet julkaisevat myös lisälehtiä (supplement), jotka perustuvat tiettyyn erikoisteemaan. Niiden sisältö ei välttämättä ole vertaisarvioitua lainkaan, vaikka se siltä vaikuttaakin ja indeksoidaan tiedetietokantoihin samalla lailla kuin vertaisarvioidut artikkelit, vaan se voi olla sponsoreiden tuottamaa.

Myös tiedelehtien tilauksissa liikkuu häkellyttävä määrä rahaa. Kirjasto voi joutua maksamaan kymmeniä tuhansia (kyllä!) vuodessa saadakseen valikoimaansa haluamansa tiedelehden. Nykyään suuret kustantajat eivät välttämättä edes myy yksittäisen lehden tilauksia, vaan “nippuja”, joissa on kymmeniä eri tiedelehtiä samassa, halusi kirjasto nämä muut lehdet tai ei. Kaikki tai ei mitään.

Tutkijat ovat puun ja kuoren välissä. He eivät välttämättä haluaisi tukea tärkeimpien tiedelehtien tai niiden kustantajien politiikkaa, mutta heidän uransa riippuu siitä, että he saavat tutkimuksiaan julkaistua merkittävässä lehdessä.

Onneksi nykyään alkaa olla jo suhteellisen merkittävinä pidettyjä tiedelehtiä, joiden sisältö julkaistaan avoimesti Internetissä. Tieteen tekijät ovatkin nousseet kapinaan ja The Cost of Knowledge -sivustolla tuhannet ovat allekirjoittaneet adressin, jossa kertovansa boikotoivansa Elsevieriä (lisätietoja täältä). Ongelma ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Elsevieriin.

(Tätä tekstiä innoitti ja tietoja tarjosi mm. kirja White Coat, Black Hat: Adventures on the Dark Side of Medicine, sivut 39-42.)

EDIT: Elsevieriltä tuli hetkeä tämän kirjoittamisen jälkeen tiedote, jossa he vakuuttavat yrittävänsä parantaa ilmaista ja edullista julkista pääsyä julkaisuihinsa. Saapa nähdä.

3 Comments

  1. Elsevier julkaisee muutakin kuin tiedettä, mm. tieteelliseltä näyttävää julkaisua Medical Hypotheses. (http://en.wikipedia.org/wiki/Medical_hypotheses)
    Nimensä mukaisesti se julkaisee lääketieteellisiä hypoteeseja. Jotkut näistä ovat olleet aivan asiallisiakin, kuten ehdotus immunologisesta testistä raskauden toteamiseksi. Sekaan kuitenkin mahtuu artikkeleja, joissa kiistetään hi-viruksen ja AIDSin yhteys, selvitetään napanöyhtän salaisuudet tai ehdotetaan ejakulaatiota avuksi tukkoiseen nenään. Mitään kunnollista vertaisarviointia julkaisulla ei ole, vaan toimittajat itse päättävät, mitä otetaan mukaan. Tällä hetkellä julkaisua odottaa kaksi jo hyväksyttyä suomalaista tutkimusta, toinen käsittelee surullisen kuuluisaa korvavaloa ja toinen ihottuman hoitoa nuuskalla.

    Tämä ei ole suinkaan ainoa vastaava julkaisu. Tässä kustantaja rahastaa kirjastoja ja kirjoittavat rahastavat herkkäuskoisia, joiden voi olla mahdotonta arvioida julkaisun luotettavuutta.

    • Joo, ei Elsevier ole pelkkä tiedekustantaja. Julkaiseehan se esimerkiksi hollanninkielistä aikakauslehteä Elsevier, joka näyttää päälle päin aika samantyyppiseltä lehdeltä kuin Suomen Kuvalehti tai Newsweek (en ole sitä lukenut).

      Minusta Medical Hypotheses -lehden olemassaolo on periaatteessa oikein hyvä asia, koska seassa on myös erittäin mielenkiintoisia ja hyvin perusteltuja teorioita ja on periaatteessa hyvä, että myös testaamattomia teorioita voi julkaista. (Itsekin olen miettinyt kirjoittavani siihen artikkelin, jossa käsiteltäisiin dopamiinin aineenvaihduntaa ns. kundalini-ilmiön selittäjänä, mutta totesin, ettei neuroanatomian/neurofarmakologian tietämykseni riittäisi).

      Ongelma on tietysti paitsi höpön runsas määrä myös se, että moni ei tiedä, ettei se ole vertaisarvioitu julkaisu. Esimerkiksi PubMedissä ei erotella mitenkään toisistaan vertaisarvioituja ja ei-vertaisarvioituja julkaisuita.

      Tosin kuten blogauksessani kerroin, myös ns. oikeat tiedelehdet sortuvat vertaisarvioimattomien käytännössä sponsoreilta tulleiden tekstien julkaisuun eräänlaisina liitteinä. Mielestäni on eettisesti ongelmallisempaa julkaista käytännössä mainosmatskua ja antaa ymmärtää sen olevan vertaisarvioitua tiedesisältöä tai muuten toimituksellista aineistoa, kuin julkaista jonkun höpötieteilijän artikkeli nenäkarvojen värähtelyn vaikutuksesta biorytmeihin, varsinkin kun ensinmainittuun alan ammattilainen paljon herkemmin luottaa. Tietysti riippuu siitä, millaisia potentiaalisia vaikutuksia ko. artikkeliin “uskomisella” voi olla.

  2. Kirjoitinkin juuri viime viikolla tuosta Medical Hypothesis lehdestä ja kirkasvalokuulokkeista omaan blogiini.

    Olen Maijan kanssa samaa mieltä, että on hyvä että tällainenkin lehti on olemassa. Mutta sitä ei saisi sitten käyttää tiedottamisessa väärin, kuten Valkee Oy teki.

    Hyvä ja mielenkiintoinen postaus, kiitos Maija!

Leave a Reply

Required fields are marked *.