Hankala potilas vai hankala sairaus



Kirja ja terveysblogi huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista

Mihin lääkkeitä saa käyttää?

| 3 Comments

Käytän kognitiivista suorituskykyä parantavaa lääkettä. Se auttaa neurologisen sairauteni aiheuttamiin kognitiivisiin vaikeuksiin, jotka on neuropsykologisella tutkimuksellakin todennettu. Pirasetaami ei ole piriste, mutta lievittää etenkin sairauteni aiheuttamaa kognitiivista uupumista. Se on helpottanut paljon myös verbaalisia vaikeuksia (esim. sanojen unohtelu), joka kirjoittajana on minulle tärkeää. Ilman sitä en välttämättä edes pystyisi tekemään työtäni.

Kaverini olisi kiinnostunut kokeilemaan samaa lääkettä, koska se voi auttaa myös terveitä. Hän ei kärsi varsinaisista kognitiivisista vaikeuksista eikä siten ole onnistunut saamaan reseptiä siihen. Monen mielestä tämä olisi varmaan ihan oikein: miksi määrätä lääkettä, jos potilaalla ei ole sairautta?

Lääkärille saattaa tulla myös potilas, joka ei kärsi erektiovaikeuksista, mutta toivoisi saavansa Viagraa. Sillä kuulemma saa paremman erektion. Auttaisikohan aknelääke parantamaan ihoa, vaikka ei aknea sairastakaan? Väitetysti myös ei-masentuneet haluavat masennuslääkkeitä tullakseen “onnellisemmiksi”, mutta itse en ole tällaiseen koskaan törmännyt.

Toisaalta Viagralla, aknelääkkeillä ja masennuslääkkeillä voi olla paljon sivuvaikutuksia ja riskejä. Pirasetaamilla ei kognition parantamiseen käytetyillä annoksilla ole juuri mitään haittavaikutuksia ja se voi mahdollisesti jopa ehkäistä neurologisia sairauksia. Monissa maissa pirasetaami onkin reseptivapaa valmiste.

Yhden lusikan soppaan lisää tuo lääkekorvausjärjestelmä. Käyttötarkoituksesta riippumatta pirasetaami on peruskorvattava lääke. Pirasetaami ei tosin ole kovin kallista: 100 tablettia maksaa 45 euroa. Viagra on varsin hintavaa, mutta sitä sen sijaan Kela ei käsittääkseni korvaa, ellei potilaalla ole selvää näyttöä juuri tietyntyyppisistä erektiovaikeuksista.

Kaverini tekee ajattelutyötä, joten toimiessaan lääke voisi merkittävästi parantaa hänen tuottavuuttaan ja siten tuoda jopa taloudellista etua yhteiskunnalle. Toisaalta näin voisi epäsuorasti tehdä muunkinlainen lääke parantamalla potilaan elämänlaatua ja siten tämän työsuoritusta. Toisaalta pitäisikö ihmisten hyvinvointia parantavat lääkkeet korvata vain, jos ne parantavat työkykyä/tuottavuutta (joidenkin lääkkeiden ja hoitojen perusteella Kela-korvattavuus arvioidaan yksilökohtaisesti juuri tämän perusteella)?

Onko ihminen pelkästään tuotantokone? Pitäisikö kaverini saada kokeilla turvallista lääkettä vain, jos hän maksaisi sen omasta pussistaan? Vai ei silloinkaan?

3 Comments

  1. Mielestäni aikuisen ihmisen pitäisi saada kokeilla suorituskykyä parantavaa lääkettä, tai jopa huumeeksi luokiteltavia substansseja, jos hänestä siltä tuntuu.

    Itse en luultavasti käyttäisi, ellei suoraa tarvetta olisi.

    • Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi siinä, että huumeiden käyttö ei pitäisi olla rikollista. Monien lääkkeiden asema sen sijaan on ongelmallinen, reseptillä vai ei? Itse syön peräti kolmea eri lääkettä, jotka sekä Suomessa että täällä Hollannissa ovat reseptilääkkeitä, mutta monessa maissa (mukaan lukien naapurimaa Belgia) reseptivapaita.

      Näistä kolmesta lääkkeestä pirasetaami ja melatoniini ovat käytännössä hyvin turvallisia ja minusta niiden pitäisi olla reseptivapaita (vaikka toisaalta on kiva saada pirasetaamista lääkekorvausta – noista muista en saa, vaikka ne reseptillä ovatkin), mutta DHEA on kuitenkin periaatteessa “anabolinen steroidi”, enkä tiedä onko fiksua, että sitä myydään ilman reseptiä Yhdysvalloissa. Briteissä saa nykyään kolesterolilääkkeitä ilman reseptiä, enkä ole ihan varma, onko tämäkään hyvä idea. Hankalia kysymyksiä.

      Kognitiota parantavista lääkkeistä lähes kaikki ovat monissa maissa reseptilääkkeitä, toisissa maissa taas reseptivapaita. Suomessa useimmat on luokiteltu reseptilääkkeiksi, mutta niitä ei kuitenkaan ole Suomessa myynnissä. Tämä on hankala tilanne, koska jos lääkettä haluaisi kokeilla, joutuu hankkimaan reseptin ja silti kuitenkin tilaamaan lääkkeen ulkomailta (eikä saa siitä mitään korvaustakaan). Useimmat ovat erittäin turvallisia, mikä puhuu reseptivapauden puolesta.

      Pitäisikö Kelan mielestäsi korvata nämä lääkkeet? Tämänhetkinen tilannehan on tosiaan se, että kognitiota parantavat lääkkeet korvataan, jos onnistuu saamaan reseptin, oli käyttötarkoitus mikä tahansa. Erektiolääkkeestä taas on varsin vaikea saada korvausta.

  2. Vaikeita kysymyksiä kyllä.

    Mielestäni Kelan korvausvastuun tulisi kattaa terveydelle ja hyvinvoinnille merkitykselliset lääkkeet kotimaisesta apteekista ostettuna. Kuulostaa jähmeän byrokraattiselta, mutta yritin ajatella niin, että väärinkäytösten riski on ulkomailta tilattaessa ehkä suuri.

    Faktoja minulla ei ole, pelkkä mutu.

    Mikäli ihminen sitten haluaisi omaan laskuunsa kokeilla mitä postisetä kotiin kantaa, niin antaisin ihmiselle siihen vapauden. Harmaita hiuksia toki aiheuttavat tässä ne reppanat, jotka vetäisivät kaikki internetin mömmöt kurkustaan alas. Toisaalta, voidaan kysyä, tekevätkö he niin joka tapauksessa?

Leave a Reply

Required fields are marked *.

*